Suomen elämänlanka voisi katketa kriisitilanteessa – tämä on huonosti tunnettu uhka

Suomeen voisi kohdistua kriisitilanteessa huonosti tunnettu uhka, Pääesikunnan ex-päällikkö kertoo IS:lle

Suomeen tulee meritse muun muassa öljyä, elintarvikkeita, teollisuuden komponentteja ja raaka-aineita sekä muita erittäin tärkeitä hyödykkeitä.

23.9.2017 7:19

Ruotsissa jatkuu suuri kansainvälinen sotaharjoitus Aurora 17, jossa harjoitellaan maahan kohdistuvan hyökkäyksen torjumista.

Tärkeä osa sotaharjoituksessa on ulkopuolisen avun saapuminen. Harjoituksessa Yhdysvaltain ja Ranskan joukot tulivat maahan länsirannikon Göteborgissa.

Aurorassa tulee ilmi Suomen ja Ruotsin maantieteellinen ero, jolla voisi olla hyvin suuri merkitys kriisitilanteessa.

– Suomen ja Ruotsin merellinen asema on toinen. Jos Itämerellä alkaa kriisi, meidän meriliikenteemme on vaarassa, Pääesikunnan entinen päällikkö, vara-amiraali evp. Kari Takanen sanoo.

 Meritietä ei voida korvata maantie- tai rautatiekuljetuksilla.

Ruotsin tärkeästä satamasta Göteborgista pääsee Naton valvomalle alueelle Pohjanmerelle, josta olisi mahdollista saada apua ja jonka kautta voisi jatkaa meriliikennettä.

Suomessa voisi tulla eteen vakava uhka, jos Itämeren kriisi vaikuttaisi meriliikenteeseen Itämerellä.

– Meriliikenteen merkitys huoltovarmuudellemme on Suomessa huonosti tunnettua. Merireitti on Suomelle elintärkeä.

– Meriliikenteen merkitys huoltovarmuudellemme on Suomessa huonosti tunnettua, Kari Takanen sanoo.

Takanen muistuttaa, että Suomeen tulee meritse muun muassa öljyä, elintarvikkeita, teollisuuden komponentteja ja raaka-aineita sekä muita erittäin tärkeitä hyödykkeitä.

– Meritietä ei voida korvata maantie- tai rautatiekuljetuksilla. Jotain pientä voidaan tuoda, mutta volyymit ovat niin isoja, ettei se onnistuisi muilla keinoilla.

PTT Pellervon taloustutkimuksen viime vuoden selvityksen mukaan merikuljetusten osuus Suomen viennistä on 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia.

Olisi mahdollista, että Suomi voisi hoitaa kriisissä osan meriliikenteestään reitillä, joka kulkisi yli Pohjanlahden ja jatkuisi eteenpäin Ruotsin rannikolla.

– Ahvenanmaalla on Pohjanlahden turvallisuuden kautta suuri merkitys. Se on sekä portti Pohjanlahdelle että eräänlainen kulmapiste Suomenlahden suulla.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) pohti viime vuoden syksynä, että Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa strategisesti tärkeän saaren puolustamista ja että asia voitaisiin ottaa esiin keskusteluissa Ruotsin kanssa.

Myöhemmin Niinistö lisäsi, ettei Suomi ei ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua.

Suuri merkitys on myös toisella Itämeren saarella, Gotlannilla, joka on yksi Aurora-harjoituksen pääharjoitusalueista.

– Ruotsi on havahtunut uhkaan ja on palauttanut sotilasjoukot Gotlantiin.

Takanen arvioi, että varsinkin Gotlanti voisi olla konfliktissa Venäjän yksi mahdollinen kohde.

– Suomi ja Ruotsi eivät muodosta Venäjälle uhkaa. Venäjä katsoo varmaan enemmän Naton suuntaan. Venäjällä on kuitenkin etelässä Kaliningrad ja Pietari Suomenlahdella. Jos aiotaan estää Naton liikennöinti Itämerellä, yksi varmempi tapa olisi ottaa haltuun keskellä oleva Gotlanti.

Puolustusministeri Niinistö ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanervan (kok) ovat nähneet tarvetta suurelle Auroran kaltaisen sotaharjoituksen järjestämiselle Suomessa. Kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd) ja Matti Vanhanen (kesk) ovat vastustaneet ajatusta.

Takanen muistuttaa, että Suomi on jo isännöinyt monikansallisia Northern Coasts -merisotaharjoitusta, jossa oli mukana yli kymmenen maata.

– Mantereen puolella meillä ei ole ollut näin suurta harjoitusta. Uskon, että sotilaat olisivat mielellään valmiita tämän tyyppiseen harjoitustoimintaan, jos valtionjohto katsoo sen mahdolliseksi. Kyseessä on turvallisuuspoliittinen kysymys.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?