Kotimaa

Suomen politiikassa vallitsee lasijyrkänne – miksi naiset nousevat harvoin suurten puolueiden puheenjohtajiksi?

Julkaistu:

Uutuuskirjan mukaan nainen valitaan usein johtajaksi, jos puolue on menettänyt kannatustaan ja mainettaan.
Suomi on tasa-arvon mallimaita, mutta politiikan terävimmän huipun vallankäyttäjät ovat edelleen pääosin miehiä.

”Naiset päätyvät miehiä todennäköisemmin johtamaan sellaisia puolueita tai yrityksiä, jotka ovat jo entuudestaan menettäneet kannatustaan, mainettaan ja markkinaosuuttaan. Etenkin politiikassa naisia on valittu johtajiksi muutoksen ja uudistumisen symboleina, ja heidän on toivottu kääntävän puolueen saaman julkisuuden vaikeuksien jälkeen myönteiseksi”, erikoistutkija Mari K. Niemi kirjoittaa Poliittinen valta Suomessa –kirjassa (Vastapaino).

Vähissä ovat olleet naiset suurimpien puolueiden puheenjohtajina ja siten keskeisinä ministereinä.

Keskustalla on ollut kaksi naista puheenjohtajana: Anneli Jäätteenmäki ja Mari Kiviniemi. Puheenjohtajina he nousivat myös pääministereiksi ja ovat Suomen historian ainoat naispääministerit. Heidän pääministerikautensa jäivät lyhyiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sdp:n ainoa naispuheenjohtaja on ollut Jutta Urpilainen, joka on puolestaan toistaiseksi ainoa nainen valtiovarainministeriön johdossa. Urpilainen sai lähteä kesken vaalikauden niin puheenjohtajan kuin valtiovarainministerin paikaltaan.

Suurista puolueista kokoomuksella ei ole edes ollut naista puheenjohtajana.

”Naisia valitaan usein tilanteissa, kun organisaatiolla on kriisi”

Suomen politiikan naisjohtajien otosjoukko on siis pieni.

– Nämä ovat samantyyppisiä eri maissa, ja samanlaisia niin politiikassa kuin busineksessa. Organisaatiot ovat avoimia valitsemaan naisen silloin, kun organisaatiolla menee huonosti. Menestyvän organisaation johtaminen on helpompaa. Kun maine ja resurssit ovat kärsineet, onnistuminen voi olla vaikeampaa, Niemi totesi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällä hetkellä nosteessa on vihreät. Vihreät on naisvaltainen puolue, ja puolue valitsi kesällä uudeksi puheenjohtajakseen – Touko Aallon.


Keskustan ja demareiden kortit eivät välttämättä olleet yhtä suotuisat naispuheenjohtajan aikana.

– Yksittäistapauksia on vaikea kommentoida, se on vähän epäreiluakin. Kansainvälisessä vertailussa naisia valitaan usein tilanteissa, kun organisaatiolla on kriisi tai heidät valitaan välikauden johtajiksi.

– Kun naisia valitaan, heitä ei valita yhtä suurella kannatuksella kuin miehiä, ja heihin ei ehkä sitouduta niin voimakkaasti. Ja kuinka paljon puolueen eri tasoilla tuetaan johtajaa – onko tässä eroa sukupuolen suhteen? Tähän ei Suomen pienellä otosjoukolla voi vastata, Niemi muistutti.

”... lasikaton lisäksi naiset kohtaavat myös lasijyrkänteen. Naisten riski epäonnistua johtajina niin politiikassa kuin yritysmaailmassakin on usein suurempi kuin miesten, koska heitä valitaan tilanteissa, joissa organisaatio on valmiiksi kriisissä”, Niemi kirjoittaa Poliittinen valta Suomessa –kirjassa.

”Luottavatko kansalaiset siihen, että mies on parempi?”

Niemen mukaan miehet ovat johtopaikoilla jo puolueiden nuorisojärjestöissä.

– Naisillakin on poliittista valtaa, mutta ei yhtä paljon kuin miehillä. Tutkitaan sitten poliittista johtajuutta tai poliittisia eliittejä. Mitä siellä puolueissa tapahtuu? Puolueiden nuorisojärjestötkin tapaavat valita nuoria miehiä puheenjohtajiksi.

– Kuinka tämä on näin? Väittäisin, että perinteet vaikuttavat, ja ajatus siitä, millainen on johtaja. Kun katsotaan johtajien menestystä, luottavatko kansalaiset jostain syystä siihen, että mies on parempi, Niemi kyseli.

Erikoistutkija Niemi esittää poliittisesti epäkorrektin kysymyksen, että luotetaanko naisiin johtajina yhtä paljon kuin miehiin.

– Se kysymys herää. Kyllä meillä äänestäjät enemmän äänestää miehiä ja miesten johtamia puolueita. Totta kai puolueissa tehdään johtopäätöksiä, sukupuoli on niistä yksi. Sitä ei pidä liioitella, sitä ei pidä vähätelläkään, kun katsomme joukkoa, joka Suomea johtaa. Kyllä painavimmat salkut menee miehille, jos naisia ei ole puoluejohtajina, Niemi totesi.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen raskaimmat salkut ovat miesten hallussa.

Kuudesta oppositiopuolueesta nainen on puheenjohtajana kolmessa puolueessa: Li Andersson (vas), Anna-Maja Henriksson (r) ja Sari Essayah (kd).

Mari K. Niemi on toimittanut Poliittinen valta Suomessa –kirjan Tapio Raunion ja Ilkka Ruostetsaaren kanssa. Kirjassa on kaikkiaan kymmenen tutkijan ja professorin artikkelit siitä, ketkä käyttävät valtaa Suomessa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt