Kotimaa

Korpraali teki pellolta uskomattoman löydön vuonna 1770 – nyt Suomen rautakauden kaunein esine palaa vihdoin kotimaahansa

Julkaistu:

200-luvulta peräisin olevan poikkeuksellisen arvokas koru löytyi Nousiaisista 1700-luvulla. Sen paluu takaisin Suomeen on täynnä käänteitä.
Kansallismuseoon maanantaina esille tullut Nousiaisista vuonna 1770 löydetty kultainen kaularengas on hienoin Suomesta löydetty rautakautinen esine. Suomi oli tuolloin osa Ruotsin valtakuntaa.

Koru kuuluu Ruotsin Statens Historiska museetin kokoelmiin. Kansallismuseo saa esineen lainaksi viideksi vuodeksi.

Hieman yli 200 grammaa painava kullasta tehty koru on koristeltu käärmeen tai lohikäärmeen päillä. Kaularengas on peräisin 200-luvulta. Rooman valtakunta oli tuolloin luhistumassa, mutta valtakunta ulottui vielä nykyisen Saksan alueelle.


Rooma, germaaninen kulttuuri ja Skandinavia yhdessä korussa

– Tiedetään, että renkaan löysi korpraali J. Ekbom pellolta Nousiaisista, arkeologi Ville Rohiola kertoo Ilta-Sanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän työskentelee amanuenssina Museoviraston arkeologissa kokoelmissa.

– Kaularengas on todennäköisesti ollut jollakin arvovaltaisella henkilöllä. Sen omistajaa ei tiedetä. Koru on peräisin 200-luvulta.

– Korulla on tavallaan kaksi matkaa. Eli ensin matka Nousiaisiin, mistä se löydettiin ja toinen matka takaisin Tukholmasta Suomeen.

200-luvun ja 1770-luvun väliin mahtuu valtavia myllerryksiä, kuten Roomaan valtakunnan jakautuminen ja tuho sekä kansainvaellukset. Ruotsin suurvalta-aika oli jo päättynyt vuonna 1770. Elettiin vapauden aikaa, mikä merkitsi sitä, että kuningas pian menettäisi valtansa Ruotsissa. Ei tiedetä, liittyivätkö korpraalin löydöt pellosta tähän yhteiskunnalliseen murrokseen.

Rohiola kertoo siitä, mitä esineen perusteella voidaan arvella sen tulosta Nousiaisiin, Varsinais-Suomeen.

–Kaularengas on todennäköisesti kuulunut arvovaltaiselle henkilölle. Se on peräisin 200-luvulta. Sillä on tavallaan kaksi matkaa eli matka Nousiaisiin, mistä se löydettiin ja toinen matka sieltä Tukholmaan ja nyt Suomeen.

– Koristelun perusteella siinä on nähtävissä vaikutteita roomalaisesta kulttuurista. Esineen kulta saattaa olla peräisin Rooman valtakunnan ydinalueilta. Eläinaiheiset kuviot viittaavat germaaniseen koristelutyyliin ja tekotapa taas skandinaaviseen kultaseppäperinteeseen, hän sanoo.

– Se on ollut matkalla niin pitkän ajan, että historiaan mahtuu valtavian ajanjaksoja. Koru kertoo meidän esihistoriastamme ja se on esineenä hyvin näyttävä.

Millaisissa kaivauksissa olet ollut itse mukana?

– –Tuukkalan kalmiston kenttätutkimukset olivat unohtumaton kokemus. Se on yksi Savon merkittävistä myöhäisrautakautisista ja varhaiskeskiaikaisista kalmistoista.

Ei sittenkään ensi kertaa vuoden 1770 jälkeen Suomessa!

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet paljastaa, että koru on ollut kerran aiemminkin Suomessa vuoden 1770 jälkeen.

–Se oli Kalevela Korulla lainassa vuonna 1977, Kostet kertoo.

Kostet haaveili pitkään, että koru saataisiin Suomeen.

– Vuonna 2012 alkoi näyttää siltä, että haave toteutuu ja nyt sitten Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan ansiosta se on meillä pitkäaikaisessa lainassa.

Ei vain yksi koru

– Samalla, kun korpraali Ekbom löysi kaulakorun, hän löysi tiettävästi muutakin, ainakin rannerenkaan ja jonkin muunkin esineen. Ei tiedetä, missä ne ovat.


– Voi olla, että ne ovat jopa päätyneet Turun Akatemian kokoelmiin, mutta ovat jääneet luetteloimatta, hän sanoo.

Hän pitää Historiska museetin myöntämää muinaisesineen pitkäaikaislainaa on poikkeuksellinen päätöksenä

Korun alkuperäinen omistaja on siis arvoitus. 1700-luvun lopulla Suomessa ei vielä ollut museoita. Turun akatemialla oli tosin kokoelma.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt