Kun Lippulaiva-kauppakeskus aukesi Espoonlahden ytimeen vuonna 1993, Suomi valmistautui seuraavan vuoden presidentinvaaleihin keskellä syvää lamaa.
Vanhemmat etsivät lapsilleen todennäköisesti Jurassic Park -reppuja vastailmestyneen hittielokuvan innoittamina. Illaksi mentiin kotiin katsomaan uutuussarja Onnenpyörää.
Artikkelin videolla ISTV seikkailee tyhjässä kauppakeskus Lippulaivassa. Kurkkaa viimeisen kerran pian jyrättäviin tiloihin.
Vaikka Suomella meni huonosti, niin ostosparatiisi edusti oman aikakautensa kauppakeskusrakentamisen uusimpia tuulia. Keskus on edelleen toimiva kokonaisuus. Suuret kattoikkunat, leveät keskuskäytävät ja luonnonvalo ovat merkittäviä vahvuuksia nykyisinkin rakennettavissa kauppakeskuksissa.
Lippulaiva ei näytä mitenkään erityisen vanhanaikaiselta. Sen elämä jää tästä huolimatta lyhyemmäksi kuin rakennus olisi ehkä ansainnut.
– Vaikka tämä on 25 vuotta vanha, niin tässä on paljon samaa kuin nykyisissä kauppakeskuksissa. Keskusaulat ovat suuria, ja niistä tulee luonnonvaloa sisään. Rakennus on myös yllättävän moderni sisäilmeeltään, Cityconin kiinteistöpäällikkö Kimmo Hyttinen arvioi katsellessaan Lippulaivan autioita käytäviä.
Kauppakeskuksen kattoikkunat valaisevat sähkötöntä Lippulaivaa.
Miksi valoisa betonijättiläinen on sitten purettava? Rakennuksen omistavan Cityconin edustajien mukaan laajennustarve on niin suuri, että on helpointa raivata vanha pois tulevaisuuden tieltä.
Cityconin kaupallisen johtajan Sanna Yliniemen mukaan painetta laajentamiselle tuli ylhäältä, alhaalta ja eri ilmansuunnista. Vanha keskus alkoi jo kauan sitten jäädä alueen laajennussuunnitelmien jalkoihin.
– Purkamiseen päädyttiin, koska ympärillä tapahtuu niin paljon. On tulossa metroasema, bussiterminaali ja Lippulaivan yhteyteen vielä paljon asuntoja. Aloimme miettiä, miten Lippulaivaa saisi muokattua, laajennettua ja uudistettua. Siinä vaiheessa oli pakko todeta, että se ei tule onnistumaan, Yliniemi kertoo.
– Tarpeet ovat muuttuneet viime vuosina. Meidän oli vastattava siihen muutokseen, Hyttinen jatkaa.
Metro ja muokattavuus
Rakennuksen sähköt on jo katkaistu, mutta suurista kattoikkunoista virtaa tosiaan kiitettävästi valoa sisätiloihin – pilviselläkin säällä. Kahden kerroksen väliin on jätetty riittävästi avointa tilaa, ja yläkerran käytävät kiertävät ensimmäistä kerrosta kahdella seinustalla.
Lippulaiva ei näytä sisäpuolelta sellaiselta 90-luvun betonihirvitykseltä, jollainen se voisi olla.
Tarpeiden muuttumisen keskipisteessä ovat Sanna Yliniemen ja Kimmo Hyttisen mukaan julkiset liikenneyhteydet. Ne ovat tulevaisuudessa kiinni kauppakeskuksessa. Lisäksi vuokralaiset kaipaavat liiketiloihin nykyään muokattavuutta.
– Esimerkiksi kahvilapalveluihin voi satsata tulevaisuudessa aivan eri tavalla kuin vanhassa tai laajennetussa kauppakeskuksessa. Paljon on myös sellaista, joka on ollut nykyisessäkin. Avaraa tilaa tulee olemaan jatkossakin, Sanna Yliniemi toteaa.
Lippulaiva saa pölyttyä rauhassa ennen purkamistaan.
Metroasema on merkittävin yksittäinen asia Lippulaivan tulevaisuudelle. Se käy selväksi sekä kaupallisen johtajan että kiinteistöpäällikön puheista.
Länsimetron rakennustyöt ovat kuitenkin venyneet uudestaan ja uudestaan. Espoonlahden aseman on tarkoitus avautua hankkeen toisessa vaiheessa. Yliniemen mukaan metron valmistumisella ei ole vaikutusta Lippulaiva-hankkeen aikatauluun.
– Oletettavaa on, että samassa aikataulussa metro ei kulje kuin kauppakeskus aukeaa. Tämä tulee olemaan menestyksekäs kauppapaikka ilmankin metroa. Se tulee tänne ajallaan.
Väliaikainen Pikkulaiva
Lippulaivan sisällä kello tuntuu pysähtyneen. Liiketilat ovat jo tyhjillään, ja koristekasvit ovat pudottaneet osan lehdistään pölyisille käytäville.
Espoolaiset ovat alkusyksystä kantaneet vuokralaisilta turhaksi jääneen irtaimiston innokkaasti koteihinsa. Omistaja antoi siihen mahdollisuuden.
– Siinä ei mennyt kauaa, kun käytävät olivat tavaroista tyhjillään. Ulko-ovella oli jono, Kimmo Hyttinen sanoo.
Suurin osa irtaimistosta lähti viimeistään silloin, kun ihmiset saivat hakea tavaraa ilmaiseksi käytäviltä. Yksi tuoli on unohtunut kuihtuvan kasvin viereen.
Kauppakeskus sulki ovensa 26. heinäkuuta ja heti seuraavana päivänä osa liikkeistä aloitti väistötiloissa väliaikaiseksi ostoskeskukseksi rakennetussa Pikkulaivassa.
– Pikkulaivassa melkein kaikki rakennusosat ovat jälleenkäytettävissä joko nykyisessä muodossa – tai sitten rakennuksen voi jakaa osiin. Kaikki kattopalkkirakenteet ja ilmanvaihdon konehuoneet on suunniteltu niin, että ne ovat jälleenkäytettävissä, Kimmo Hyttinen toteaa.
Väliaikaisessa rakennuksessa on liiketilaa on noin 8 000 neliömetriä, Lippulaivassa vielä hetken 19 000 neliötä ja tulevaisuuden kauppakeskuksessa reilusti yli 42 000 neliötä. Uuden kauppakeskuksen yläpuolelle nousee suunnitelmien mukaan seitsemän asuintornia. Sisällä on metroasema, bussiterminaali ja julkisia palveluita – ainakin päiväkoti. Omistaja toivoisi mukaan myös vanhuspalveluja.
Viimeisten vuokralaisten loppusiivouksilla ei ole ollut kovinkaan paljon merkitystä. Tästäkin muovikupista tulee purkujätettä.
Vuonna 1993 valmistunut Lippulaiva edustaa 90-luvun ostoskeskusrakentamista.
Lippulaivan alla on tehty rakennustöitä jo puolisen vuotta. Maanrakennustyöt jatkuvat ensi vuoden puolelle.
– Länsimetro tekee samalla omia töitään. Ne yhteen sovitetaan meidän töidemme kanssa. Kulut metroon tulevat suorana keskuksen sisään – katutasoon, kiinteistöpäällikkö Hyttinen kertoo.
Varsinaisen ostoskeskuksen rakennustyöt näkyvät ensimmäistä kertaa selkeästi kadulle aikaisintaan reilun vuoden kuluttua. Laaja alue on tällä hetkellä aidattu – ja on aidattuna vielä pitkään.
