Ensi perjantaina koetaan suomalaisen parlamentarismin historiaa.
Tuolloin 69-vuotiaasta Ilkka Kanervasta (kok) tulee Suomen pisimpään eduskunnassa istunut kansanedustaja. Hän ohittaa eduskuntapäivissä lyömättömänä pidetyn Johannes Virolaisen (kesk) 42-vuotisen ja 15 330 vuorokautta kestäneen kansanedustajan uran.
Näinä aikoina, kun varsinkin muutamat kokoomusjuipit, nimiä mainitsematta, ovat käyttäneet eduskuntaa kiitoratana muihin tehtäviin, Kanervan saavutusta on syytä korostaa aivan kansanvallan nimissä.
Eli onneksi olkoon ja hattu pois päästä!
Turhaan ei presidentti Sauli Niinistö myöntänyt Kanervalle ministerin arvonimeä viime kesänä samaan aikaan Matti Ahteen (sd) ja Seppo Kääriäisen (kesk) kanssa.
Se kertoo myös siitä, ettei Niinistö näköjään kanna Kanervalle enää kaunaa, että 1980–90 -lukujen taitteessa ”Ike” luonnehti 1987 eduskuntaan samasta vaalipiiristä noussutta Niinistöä ”yhden kauden tyypilliseksi fakkijuristiksi”, josta ei kannata enempiä piitata.
Kanerva tiesi, että viesti meni suoraan Tehtaankadulle, Neuvostoliiton lähetystöön ja KGB:n mappeihin.
Kerrankos sitä erehtyy.
Kanerva aikoo asettua ehdokkaaksi myös seuraavissa vaaleissa. Hän pääsee taatusti läpi eli turkulaisedustaja tekee sellaista suomalaisparlamentarismin historiaa, jota tuskin tullaan enää näkemään, ehkei koskaan.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Ilkka Kanerva eduskunnassa Etykin vuonna 1975.
Mies on teflonia
Kanerva pääsi eduskuntaan 1975 vaaleissa 27-vuotiaana ja on istunut siellä siitä lähtien. Yksikään skandaali – joita Kanerva uralle kyllä mahtuu enemmän kuin lääkäri määrää – ei ole vienyt luottamusta omien eli turkulaisäänestäjien silmissä.
Varsinkin Kanervan naissuhteita on jaksettu äimistellä ja ne ovat vaikuttaneet osaltaan siihen, ettei Kanervasta koskaan tullut kokoomuksen puheenjohtajaa. Lähimpinä puheenjohtajan paikkaa Kanerva oli 2004, mutta ex-puheenjohtaja Sauli Niinistö tuki paikalle Jyrki Kataista (kok), mikä ratkaisi pelin.
Tässäkin suhteessa ”Ike” on teflonia, toisin kuin oli esimerkiksi Johannes Virolainen.
Kanerva ei ohittaisi Virolaista vuositilastoissa vielä, ellei Virolainen olisi tippunut vuoden 1983 vaaleissa, jolloin häneltä jäi yksi vaalikausi väliin. Uusimaalaiset kepulaiset tiputtivat Virolaisen, kun tämä suuren kohun saattelemana erosi 1. vaimostaan Kaarinasta ja meni naimisiin MTV:n tv-julkkiksen, kansanedustaja Kyllikki Stenroosin kanssa. Se oli tuolloin liikaa.
Virolainen kaatui hetkeksi kanveesiin yhdestä naisjutusta – Ikellä niitä on kymmeniä.
Mutta yhtä naisseikkailuaan Kanerva silti taatusti katuu.
Lupaavasti alkanut Kanervan ulkoministerin ura kaatui huhtikuussa 2008 flirttailuun ja tekstiviestikohuun Johanna Tukiaisen kanssa. Sotku oli Kanervan kannalta mitä typerin, mutta myös media ampui pahasti yli – tämän kirjoittaja yhtenä joukossa.
Johannes Virolainen (kesk) jää perjantaina parlamentaarikkopäivien määrässä toiseksi Ilkka Kanervalle. Kuvassa Virolainen (istumassa) neuvonpidossa Sdp:n Matti Louekosken kanssa.
Ilkka Kanervan poliittiseen uraan mahtuu paljon. Maailma on muuttunut ja mies on muuttunut sen myötä.
1970- ja 80-luvuilla Kanerva oli yksi kokoomuksen remonttimiehistä, joka väänsi puoluetta Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton suosioon. YYA-karkelot vaihtuivat 1990-luvulla sujuvasti ja ilman kakistelua EU-liturgiaan, kuten toki monella muullakin. Nyttemmin Kanerva on ollut kirjoittamassa myös kokoomuksen Nato-myönteisiä linjauksia.
Ministerinä Kanerva on ollut kolmessa eri hallituksessa. Harri Holkerin (kok) sinipunahallituksesta (1987–91) ”Ike” muistetaan rehvakkaana kansliaministerinä, mutta Esko Ahon (kesk) porvarihallituksessa (19991–95) työministeriksi valitun Kanervan hymy hyytyi, kun talous sukelsi ja työttömyys kasvoi jättilukuihin. 1994 Kanerva valittiin Suomen turhimmaksi julkkikseksi.
Ulkoministeriys loppui siis kesken 2008, mutta sen jälkeen Kanerva on luonut näyttävän uran Euroopan turvallisuusjärjestössä Etyjissä. Viime vuosina Kanervan ulkopoliittinen uskottavuus on vain kasvanut. Lausunnot Krimin miehityksestä ja Ukrainan tapahtumista ovat olleet kysyttyä tavaraa.
Kanerva oli vahva ehdokas Etyjin pääsihteeriksikin, mutta paikka meni viime kesänä sveitsiläisdiplomaatti Thomas Gremingerille.
Jos Kanerva olisi valittu, se olisi tarkoittanut kotimaan politiikan jättämistä.
Edellisen kerran Kanerva teki lähtöä eduskunnasta vuonna 2002, kun hän pyrki Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Hän ei kuitenkaan kelvannut presidentti Tarja Haloselle – kuten ei kelvannut presidentinvaaleissa Haloselle hävinnyt Esko Ahokaan.
Turkulaisedustaja Ilkka Kanerva aikoo asettua ehdokkaaksi myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. Läpi päästessään hän tekee sellaista suomalaisparlamentarismin historiaa, jota tuskin tullaan enää koskaan näkemään.
Helmikuussa puhemieheksi
Muuten Kanerva on istunut eduskunnassa kuin tatti. Tällä hetkellä hänellä on näkyvä paikka eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.
Kanerva aikoo siis jatkaa, mikä on kunnioitettava teko. Kanervan kokemukselle on käyttöä, toivottavasti kokemuksen ääntä myös kuunnellaan.
Yksi uran kohokohta Kanervalle lienee luvassa ensi helmikuussa, kun seuraavat valtiopäivät kokoontuvat.
Silloin hänet valittaneen eduskunnan puhemieheksi. Paikka kuuluu perinteiden mukaan eduskunnan toiseksi suurimmalle ryhmälle. Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen se on kokoomus eli Maria Lohela (sin) joutuu jättämään paikkansa.
Kokoomuksessa Kanerva on puhemieheksi vahvin ehdokas, ellei hänen tekstiviesti- ja naistoilailujansa nosteta esteeksi.
Muilta osin Kanerva on pitkällä parlamentaarisella urallaan puhemiehen nuijan taatusti ansainnut – kuten Johannes Virolainenkin aikoinaan.
Ilkka Kanerva ja hänen avopuolisonsa Elina Kiikko ovat vuodesta toiseen yksi Linnan juhlien seuratuimmista pareista. Kuva vuodelta 2015.
