Tästä syystä Markus Pönkää ei vangittu - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tästä syystä Markus Pönkää ei vangittu

Keskusrikospoliisi (KRP) vaati Pönkää vangittavaksi epäiltynä törkeästä maksuvälinepetoksesta ja seitsemästä törkeästä tietomurrosta.

Julkaistu: 4.9.2017 19:37

Käräjäoikeuden ratkaisu johtuu ehdoista, joilla paloittelumurhaajana tunnettu Markus Pönkä luovutettiin Ruotsista Suomeen.

Helsingin käräjäoikeudessa koettiin maanantaina yllättävä käänne paloittelumurhaajana tunnetuksi tulleen Markus Pöngän, 33, tuoreimmassa rikosjutussa.

Keskusrikospoliisi (KRP) vaati Pönkää vangittavaksi epäiltynä törkeästä maksuvälinepetoksesta ja seitsemästä törkeästä tietomurrosta. Pitkän suljettujen ovien takana istutun käsittelyn päätteeksi käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi poliisin vaatimuksen kokonaan.

Koko juttu käsiteltiin salaisena. Käräjäoikeus ei antanut julkisia perusteluja, vain lopputulos kerrottiin.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan yllättävän päätöksen taustalla ovat rikoksesta epäiltyjen luovuttamista koskevat säännöt. Pönkä tuotiin Suomeen viime viikolla Ruotsista, josta hänet löydettiin useita kuukausia kestäneen pakoilun jälkeen.

Ruotsi oli kuitenkin luovuttanut Pöngän vain suorittamaan aiempaa vankeustuomiotaan, ei nyt käräjillä esillä olleiden uusien rikosepäilyjen johdosta. Pöngästä julki annettu Europolin julkinen etsintäkuulutus oli sekin koskenut vain aiempaa tuomiota, ei nyt vireillä olevaa uutta rikostutkintaa.

Käräjäoikeus pohti ratkaisuaan todella pitkään ennen sen julistamista. Kokonaisuudessaan käsittely kesti poikkeuksellisen pitkään, peräti neljä tuntia. Vertailun vuoksi esimerkiksi Jari Aarnion massiivisen huumerikosjutun pisin vangitsemiskäsittely kesti seitsemän tuntia.

Vankilaan silti

KRP:n vaatimuksen hylkäämisestä huolimatta Pönkä vietiin oikeustalolta poliisin vartioimana suoraan Vantaan vankilaan. Hänellä on suorittamatta kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomio, joka tuli muun muassa törkeistä petoksista ja ampuma-aserikoksista.

Käräjäoikeuden päätöksen takia Pönkä menee Vantaalle kuitenkin rangaistusvankina, ei tutkintavankina. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä todennäköisesti on vankilassa enemmän vapauksia ja hän saa tavata ihmisiä vapaammin kuin jos hän olisi tutkintavanki.

Päätöksellä voi olla merkitystä myös tietomurtojutun esitutkinnassa esimerkiksi pakkokeinojen käytön suhteen.

Pönkä itse kiistää uudet rikosepäilyt.

– Hän kiistää liittyvänsä näihin epäiltyihin rikoksiin millään lailla, hänen avustajansa Tommi Heinonen kertoi oikeustalolla.

Poliisi on toistaiseksi vaitonainen esitutkinnan sisällöstä.

– Nyt tutkinta vasta pääsee kunnolla alkuun, kun epäilty on saatu Suomeen, rikoskomisario Mikko Laaksonen sanoi. 

Pönkä oli ollut etsintäkuulutettuna sen jälkeen, kun hän teki katoamistempun huhtikuussa. Tuolloin hänen olisi pitänyt ilmoittautua Riihimäen vankilaan suorittamaan aiempaa rangaistustaan. Toissa viikonloppuna hänet lopulta löydettiin Tukholmasta.

Murha Tallinnassa 

Pöngällä on taustallaan mittava rikoshistoria muun muassa erilaisia petosrikoksia, joihin hän on syyllistynyt varhaisesta aikuisuudesta lähtien.

Hänet tunnetaan Tallinnassa Virossa vuonna 2005 tekemästään paloittelumurhasta. Hän surmasi ampumalla 21-vuotiaan suomalaismiehen, jonka kanssa hän oli viritellut liiketoimia, ja paloitteli ruumiin.

Pönkä tuomittiin Virossa murhasta 12 vuoden vankeuteen, jonka hän on suorittanut kokonaan.

Maanantaina käräjäoikeudessa yleisö ei päässyt poikkeuksellisesti näkemään vilaustakaan vangittavaksi vaaditusta Pöngästä. Käräjäoikeus tulkitsi, että maanantaistakin käsittelyä koski salauspäätös alkukesän istunnosta, jossa Pönkä oli määrätty vangittavaksi poissaolevana. Nyt kun hän oli viimein läsnä, niin yleisöä ei aiemman salauksen takia päästetty sisään saliin ennen kuin päätös oli julistettu ja miestä jo vietiin vankilaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?