Tutkija: Hän ei ole Simo Häyhä – satavuotiaan Suomen muistokolikkoon lipsahti kiistelty kuva

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalaista tarkka-ampujaa Simo Häyhää esittävän muistokolikon kuva ei esitä sotahistorian dosentin Pasi Tuunaisen mukaan Simo Häyhää, tarkka-ampujaa tai edes suomalaista sotilasta.
Jos satavuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi pitäisi nostaa esiin suomalaisia sankareita, monet nostaisivat esiin Simo Häyhän (1905–2002). Kyseessä on maailmankuulu talvisodan tarkka-ampuja, josta on tullut kansallinen symboli. Ei siis ihme, että Häyhä valikoitui vuonna 2017 muistokolikon aiheeksi.

Kyseessä on ”Valkoinen kuolema - Simo Häyhä / Suomi 100v juhlarahake”. Hopeoidun, kullatun ja jalokivin koristellun kolikon toisella puolella lukee ”Valkoinen kuolema”, ”alias Simo Häyhä” sekä ”Markan puolesta”. Kolikossa on kuva aseistetusta sotilaasta, ja sen tarkoituksena on suunnittelijan mukaan juhlistaa itsenäisyyttä Valkoinen kuolema -kirjan innoittamana.


Asiantuntijoiden mukaan kolikossa on kuitenkin kiusallinen virhe. Juhlarahakkeen taistelija ei ole Simo Häyhä. Sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen sanoo, että oikeastaan kuva ei esitä myöskään tarkka-ampujaa tai edes suomalaista sotilasta. Kuvassa on ruotsalainen vapaaehtoinen.

– Kuvassa ei ole Simo Häyhä.
Ase paljastaa totuuden?

Pasi Tuunaisen mukaan kuvan totuus paljastuu ennen kaikkea taistelijan aseesta. Kuvan sotilaalla on hänen mukaansa käsissään ruotsalainen 6,5 millin Mauser-sotilaskivääri.

– Häyhä käytti suojeluskuntien M/28-30 -kivääriä. Se on aseena ihan erinäköinen, Tuunainen perustelee.

Tuunainen sanoo, että Häyhän käyttämän aseen tähtäin muistuttaa koiran korvia, mistä tulee myös aseen lempinimi pystykorva. Kuvan aseen tähtäin on erilainen.

– Voi olla, että suomalaisilla oli muutamia ruotsalaisia Mausereita, mutta laajemmassa jakelussa ne eivät olleet, eikä varsinkaan Häyhän käsissä. Häyhä ei myöskään pitänyt pistintä kiinnitettynä aseessa, enkä muista nähneeni Häyhällä missään kuvassa kasvosuojusta. Sen sijaan se oli hyvin tyypillinen ruotsalaisilla vapaaehtoisilla.


Kuvan sotilaalla on sekä pistin kiinni aseessaan että suojanaamio kasvoillaan. Tuunainen sanoo, että tarkka-ampujat käyttivät talvisodassa pääsääntöisesti kiikaritähtäimiä. Kuvan sotilaalla ei sellaista ole, joten Tuunaisen mukaan kyseessä tuskin on tarkka-ampuja.

– Häyhä oli ainutkertainen siinä, että hän ampui ilman kiikaritähtäintä. Tämä kuva on otettu jossain Lapissa, missä ruotsalaiset vapaaehtoiset olivat. Epäilisin, että siinä on normaali kiväärimies ja kuva on vielä lavastettu.

Kyseessä tunnettu kuva

Pasi Tuunainen sanoo, että muistokolikossa käytetty kuva on erittäin tunnettu. Se esiintyy usein sosiaalisessa mediassa sekä monissa erityisesti englantilaisissa ja amerikkalaisissa toista maailmansotaa ja talvisotaa käsittelevissä julkaisuissa. Hyvin usein sen myös sanotaan virheellisesti esittävän Simo Häyhää. Tuunainen harmittelee, että se on päätynyt kolikkoon.

– Se on harmillinen erhe. Taustat olisi syytä tarkistaa täsmällisemmin, ennen kuin tällaisia julkaisee. Aikakausi sopii kyllä, mutta kansallisuus ja rintamasuunta menevät metsikköön.

Tuunainen sanoo, että vastaavanlaisia virheitä tapahtuu paljon. Esimerkiksi sotaelokuvissa esiintyy asetyyppejä, joita ei kyseisen sodan aikana ollut sarjavalmistuksessa.

– Tämä on varsin yleinen juttu, että yksityiskohtiin ei kiinnitetä ihan hirveästi huomiota.

Simo Häyhästä on puhuttu usein tarkka-ampujana, jolla on eniten varmistettuja tappoja maailmassa. Hänen on eri lähteiden mukaan sanottu ampuneen 200–700 vihollissotilasta. Omaan päiväkirjaansa Häyhä kirjoitti tappaneensa 500 vihollista.

Lumipukuiset suomalaiset tarkka-ampujat saivat talvisodassa hyytävän lempinimen valkoinen kuolema, joka on kulminoitunut erityisesti Häyhään.

Viralliset juhlarahat vedettiin takaisin

Valkoinen kuolema - Simo Häyhä / Suomi 100v juhlarahakkeen on suunnitellut Timo Sipola. Kyseessä ei ole valtion virallinen juhlaraha, eikä se käy myöskään ainakaan virallisesti maksuvälineenä.

Valtion viralliset Suomi 100 -juhlarahat eivät olleet varsinainen jymymenestys. Ilkka Suppasen suunnittelemat juhlarahat vedettiin takaisin, kun ne nostattivat valtavan kohun lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa.

Rahapajan juhlarahoihin oli suunniteltu muun muassa kuvat sisällissodan aikaisista punavankien teloituksista ja Turkin rannikolle huuhtoutuneesta hukkuneesta syyrialaisesta kolmevuotiaasta kurdipojasta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) oli antanut juhlarahoille hyväksyntänsä, mutta tuomitsi ne kohun jälkeen mauttomiksi vaatien, että ne vedetään pois markkinoilta.

Orpo selitti luottaneensa juhlarahan toimikuntaan, eikä siksi perehtynyt rahojen taiteelliseen puoleen.

Juttua päivitetty 18.15: Lisätty linkki Timo Sipolan haastatteluun.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt