Kommentti: Venäjä seuraa silmä kovana, ehdottaako Trump Niinistölle diilejä

Julkaistu:

Kun Sauli Niinistö tapaa tänään Donald Trumpin Washingtonissa, Kreml tarkkailee kohtaamista poikkeuksellisen ristiriitaisin ajatuksin – sekä epäluuloin että toivein, Ilta-Sanomien Venäjä-erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoittaa.
Jos tapahtumat olisivat edenneet toisin – niin kuin Venäjällä haaveiltiin vielä vuoden 2017 alussa – presidentti Vladimir Putin saattaisi olla juuri näihin aikoihin matkalla Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

Venäjällä puhuttiin aivan vakavissaan siitä, kuinka Trump tekisi Putinin kanssa ”diilin” uudesta maailmanjärjestyksestä ja maiden välit korjaantuisivat sen jälkeen aivan uudelle tasolle.

Nämä puheet on sittemmin jouduttu unohtamaan, kun Yhdysvalloissa alkoi paljastua yksityiskohtia Venäjän organisoimasta systemaattisesta vaalivaikuttamisesta. Trumpilla ei ollut lopulta muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa senaatin määräämät kovemmat Venäjä-pakotteet, mihin Putin vastasi puolestaan käskemällä 755 amerikkalaista lähetystövirkailijaa ja diplomaattia pois Moskovasta.

Niinpä nyt ollaankin tilanteessa, jossa Putin matkustaa sattumoisin juuri tänään tapaamaan Euroopan Unionin sisäisen riidankylväjän maineessa olevaa Unkarin pääministeriä Viktor Orbania – ja Yhdysvaltain Valkoiseen taloon suunnistaakin Niinistö.

Miksi Venäjän media on ollut hiljaa Niinistöstä ja Trumpista?

Niinistön tavoitteena Washingtonissa on varmasti lähentää Suomea Yhdysvaltoihin ja Trumpia Euroopan unioniin, mutta samaan aikaan hän pyrkii myös toimimaan jonkinlaisena ”sovintotunnustelijana” Venäjän ja Yhdysvaltain ylikuumenneissa suhteissa.

Putinille jää Unkarissa puolestaan mahdollisuus seurata, miten Niinistö tässä kaikessa onnistuu – samaan aikaan kun hän itse pääsee osoittamaan Orbanin rinnalla, kuinka ainakin osa Euroopan unionin johtajista on valmiita lähestymään entistä enemmän Venäjää.

 

Kreml ei selvästikään ole osannut antaa hallitsemalleen medialle etukäteen tarkkoja ohjeita siitä, miten tapaamiseen pitäisi suhtautua.

Venäjän mediassa Niinistön ja Trumpin tapaamisesta on kirjoitettu etukäteen äärimmäisen vähän, mikä kertoo omalla tavallaan niistä ristiriitaisista ajatuksista – sekä peloista että odotuksista – jotka liittyvät tapaamiseen Venäjän kannalta.

Kreml ei selvästikään ole osannut antaa hallitsemalleen medialle etukäteen tarkkoja ohjeita siitä, miten tapaamiseen pitäisi suhtautua, joten on katsottu parhaaksi seurata tapahtumia ilman minkäänlaisia ennakkovärityksiä suuntaan tai toiseen.

Miksi Trump ei siirtänyt Niinistön tapaamista myöhemmäksi?

Kun viime yönä Suomen aikaa tuli tieto siitä, että Niinistön ja Trumpin tapaaminen aikaistuukin päivällä, jotta Trump voi sen jälkeen matkustaa Texasiin tarkastamaan hurrikaani Harveyn tuhoja, kohtaaminen sai itse asiassa aivan uutta painoarvoa.

Kremlissä mietitään varmasti nyt, mitä niin tärkeää on Niinistön ja Trumpin asialistalla, että Trump ei yksinkertaisesti vain perunut ja siirtänyt koko tapaamista myöhempään ajankohtaan.

Houstonin tulvatuhot vaikuttavat olevan nimittäin sitä luokkaa, että Trumpin on todellakin viisasta kiiruhtaa sinne mitä pikimmiten osoittaakseen edes siten aitoa johtajuutta kaikkien viime aikojen kohujen jälkeen – joten tässä valossa Trump olisi varmasti aivan hyvin voinut ilmoittaa pienelle Suomelle, että tavataan joskus myöhemmin paremmalla ajalla.

Jostain syystä Trump vaikuttaa siis todellakin haluavan tavata Niinistön juuri nyt, ja syitä siihen voi olla monia.


Yksi syy tapaamishaluun on takuuvarmasti Itämeren kiristynyt tilanne, joka liittyy sekä lentoturvallisuuteen että syyskuussa alkaviin sotaharjoituksiin.

Miksi Suomi ja Yhdysvallat harjoittelevat Ruotsissa?

Sotaharjoituksiin liittyy suuria epäluuloja puolin ja toisin, sillä juuri samaan aikaan Venäjän massiiviseksi maalaillun Zapad 17 -harjoituksen (14.–20.9.) kanssa pidetään Ruotsin isännöimä Aurora 17 -harjoitus (11.–29.9.), johon ottaa osaa joukkoja myös Suomesta ja Yhdysvalloista.

Venäjä tarkkaileekin Niinistön ja Trumpin tapaamista takuulla sillä silmällä, kuinka Suomen ja Yhdysvaltain sotilaallinen yhteistyö nousee esille ja tekeekö Trump mahdollisesti joitakin uusia ”diilitarjouksia” Suomen suuntaan.

 

Venäjältä löytyy kuitenkin varmasti myös niitä sotilaita, joiden mielestä Niinistö saattaa käydä Washingtonissa tunnustelemassa, onko Trump sulkenut oven siltä kuuluisalta Suomen Nato-optiolta.

Ei tarvitse olla suuri oraakkeli ennustaakseen, että ainakin Venäjän propagandassa Ruotsin Aurora tullaan esittämään jonkinlaisena ”Nato-pääsykokeena”. Sotilasliiton arvellaan kosiskelevan Ruotsia ja Suomea jäsenekseen ja kosittavia syytetään puolestaan ainakin flirttailusta Naton suuntaan, ovathan kaikki muut harjoitukseen osallistuvat maat jo Natossa (Yhdysvallat, Viro, Liettua, Tanska, Norja, Ranska).

Virallinen Venäjä saattaa siis tulkita Niinistön matkan vähintään jonkinlaiseksi Auroran pohjustamiseksi.

Venäjältä löytyy kuitenkin varmasti myös niitä sotilaita, joiden mielestä Niinistö saattaa käydä Washingtonissa tunnustelemassa sitä, onko Nato-penseydestään ja Eurooppa-arvostelustaan tunnettu Trump sulkenut oven siltä kuuluisalta Suomen Nato-optiolta.

Lobataanko Washingtonissa Suomen hävittäjähankintoja?

Venäjällä seurataan Niinistön vierailua varmasti tarkasti myös siinä mielessä, antaako tapaaminen jotain vihiä Suomen tulevista hävittäjähankinnoista.

Kremlissä saatetaan päätellä, että tapaamisen kulisseissa edistetään Suomen neuvotteluja yhdysvaltalaisten hävittäjävalmistajien Boeingin ja Lockheed Martinin kanssa, kerrottiinpa vierailun virallisella asialistalla sitten mitä tahansa.

Edistyykö Naton ja Venäjän vuoropuhelu lentoturvallisuudesta?

Näistä epäluuloista huolimatta ilmassa on selkeitä merkkejä myös siitä, että ainakin Itämeren lentoturvallisuuden osalta on jo saavutettu konkreettista edistymistä esimerkiksi sotilaslentäjille annettujen ”käyttäytymissuositusten” osalta.

Kun Niinistö tapasi Putinin heinäkuun lopulla Punkaharjulla, hän vaikutti jälkikäteen erityisen tyytyväiseltä siihen, kuinka Putin oli ollut aiempaa suopeampi Naton suuntaan, kun puheena oli ollut Itämeren lentoturvallisuuden edistäminen Niinistön vuoden takaisen aloitteen pohjalta.

Neuvotteluja Itämeren lentoturvallisuustoimista on sen jälkeen käyty kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn ”sateenvarjon alla” Suomessa – eikä siis suoraan Venäjän ja Naton välillä – mutta tapaamisissa on ollut mukana myös Naton edustaja Venäjän lisäksi.

 

Parhaimmassa tapauksessa Niinistön matka saattaisi sysätä alulle aivan toisenlaisen Trumpin ja Putinin diilin.

Tässä mielessä Niinistö on siis onnistunut jo ainakin siinä, että hänen Itämeri-aloitteensa on poikinut Venäjän ja Naton välille aivan uutta kulissien takaista vuoropuhelua, vaikka nykyajan hektisessä maailmassa tällaiset hitaat edistysaskeleet jäävät helposti vähemmälle julkisuudelle.

Voi myös olla, että Niinistö pystyy ylipäätään avaamaan Putinin turvallisuuspoliittista ajatusmaailmaa Trumpille ja hänen lähipiirilleen paljon syvemmin nyt, kun takana ovat juuri tuoreet ja ilmeisen perusteelliset keskustelut Putinin kanssa Savonlinnassa.

Tarttuuko Trump ”tarjoukseen, josta on vaikea kieltäytyä”?

Niinistö itse on puolestaan vihjaillut ennen vierailua, että hänellä saattaisi olla Trumpille ”tarjous, josta on vaikea kieltäytyä”. Tästä samasta tarjouksesta Niinistö mainitsi jo Putinin rinnalla lehdistötilaisuudessa Punkaharjulla, ja Putin myötäili omassa puheenvuorossaan kuunnelleensa kiinnostuneena Niinistön ajatuksia.

Niinistön tarjous liittyy arktisten alueiden ympäristönsuojeluun ja kaasu- sekä öljykenttien niin sanottuun soihduttamiseen, jossa ylijäämäkaasu yksinkertaisesti poltetaan ilman että sitä kerätään talteen. Näin ilmaan vapautuu suuria määriä mustaa hiiltä, joka puolestaan johtaa arktisen alueen jääpeitteen sulamiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Niinistö ei ole hahmotellut tarjoustaan julkisuuteen kovinkaan tarkasti, mutta käytännössä kyse on siis porkkanasta, jolla Suomi yrittää arktisen neuvoston puheenjohtajana houkutella ilmastonlämpenemisskeptikkoina tunnetut Trumpin ja Putinin mukaan ympäristöyhteistyöhön.

Niinistön taka-ajatuksena on, että molempien suurvaltapresidenttien olisi helpompi hyväksyä ilmastonsuojelu, jos se ei vaarantaisi kummankaan taloudellisia intressejä – vaan toisi ajan mittaan jopa lisää tuloja talteen otetun ylijäämäkaasun muodossa. Venäjän vanhentuneet laitokset ovat arktisten alueiden pahimpia soihduttajia, mutta ei Yhdysvallatkaan ole siinä synnitön.


Jos Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyisivät siis yhdessä kehittämään keinoja soihdutuksen lopettamiseksi, siitä voisi tulla yksi osa-alue, jossa maat voisivat käydä kauppaa ja harjoittaa normaalia kanssakäymistä ohi nykyisten pakotteiden ja vastapakotteiden.

Ja samaan aikaan hyötyjinä olisivat paitsi molemmat maat itse, niin siinä sivussa koko maailma, sillä mustan hiilen hiukkaset eivät tunnusta valtioiden rajoja ilmassa kulkiessaan.

Voisivatko Trump ja Putin tehdä ilmastodiilin?

Trumpin pään kääntäminen ei varmasti ole helppoa, mutta hurrikaani Harveyn vuoksi Niinistöllä on nyt entistä otollisempi hetki muistuttaa häntä myös ilmastonmuutoksen seurauksista.

Trump on aiemmin joko kieltänyt ilmaston lämpenemisen tai pyrkinyt etsimään selityksiä, joiden mukaan ilmastonmuutos olisi ihmiskunnalle hyödyllistä, vaikka tutkimusten mukaan ilmastonmuutos näyttää lisäävän esimerkiksi hurrikaanien tuhovoimaa. Trump itse pääsee tutkimaan näitä tuhoja tiistaina Texasissa.

Mikäli Trump näyttäisi tänään edes pientä vihreää valoa Niinistön ilmastotarjoukselle, matkaa voisi jo sen perusteella kutsua menestykseksi.

Putinin olisi mahdollisesti myös helppo suostua tähän yhteistyötarjoukseen, jos se toisi maahan samalla kipeästi kaivattua amerikkalaista teknologiaa ja uutta kansainvälistä arvostusta. Venäjällä vietetään tänä vuonna kaiken lisäksi ekologian ja ympäristönsuojelun teemavuotta, joten siinäkin mielessä Putin saisi sopivasti sulan omaan hattuunsa.

Parhaimmassa tapauksessa Niinistön matka saattaisi sysätä siis alulle aivan toisenlaisen Trumpin ja Putinin diilin, jossa maailmaa ei suinkaan jaettaisi kyynisesti uusiin geopoliittisiin etupiireihin vaan maailmaa pelastettaisiin ilmastonmuutokselta.

Voisiko Trumpin ja Putinin tapaaminen toteutua Suomessa?

Ja jos oikein hyvin kävisi, ilmastodiili voitaisiin kenties sinetöidä vielä Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana kutsumalla Trump ja Putin huipputapaamiseen Suomeen.

Isot ongelmat vaativat isoja unelmia ja rohkeutta edistää niitä. Niinistöä ei kukaan voi syyttää ainakaan siitä, etteikö hän olisi yrittänyt.