Kotimaa

Suomi luottaa turvapaikanhakijoiden otossa Kreikan ja Italian turva­selvityksiin – pelko virheistä noussut

Julkaistu:

Toisin kuin useat muut maat, Suomi ei ole halunnut mennä tekemään omia turvaselvityksiä ottamilleen turvapaikanhakijoille.
Euroopan unionissa päätettiin vuonna 2015 siirtää yhteensä 160 000 turvapaikanhakijaa muihin maihin Italiasta ja Kreikasta, mutta siirrot ovat takunneet pahasti lähes jokaiseen jäsenmaahan.

Useat valtiot ovat vaatineet saada tehdä Italiassa ja Kreikassa omia turvallisuusselvityksiä turvapaikanhakijoille, joita on tarjottu siirrettäväksi. Suuria määriä turvapaikanhakijoita sisäisillä siirroilla ottaneessa Suomessa ylimääräisiin turvaselvityksiin ei ole nähty tarvetta.

Irlanti ja Viro ovat kieltäytyneet ottamasta turvapaikanhakijoiden siirtoja Italiasta. Syynä on se, ettei Italia ole antanut niiden viranomaisten tulla tekemään omia turvaselvityksiä.

Komission kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta kerrotaan, että myös Sveitsin haluamat omat turvaselvitykset siirrettäville ovat aiheuttaneet ongelmia. Komission raportissa mainitaan myös, että omia turvaselvityksiä ovat tehneet Kreikassa Ranska ja Alankomaat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Komission mukaan eräs syy siihen, että Ranska on rajoittanut Italiasta ottamiensa turvapaikanhakijoiden määrää, on ollut Italian kielteinen kanta ylimääräisiin turvaselvityksiin.

Komission viime kuussa julkaisemassa raportissa kerrotaan, että Italia olisi tehnyt kahdenvälisiä järjestelyitä Itävallan ja Liettuan kanssa ylimääräisten turvallisuusselvityksen tekemisestä.

Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Mikko Montinin mukaan Suomessa on tehty päätös, ettei omia turvaselvityksiä tarvita.

– Kun tämä järjestelmä luotiin, meillä ei nähty tarvetta lähteä turvallisuuden takia haastattelemaan ulkomaille. Neuvottelimme tästä poliisin ja suojelupoliisin kanssa.


Montinin mukaan Suomessa on todettu riittäväksi Italiassa ja Kreikassa siirrettäville tehtävä turvaselvitys, jonka tekevät paikalliset viranomaiset sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n asiantuntijat.

Viime keväänä julkaistussa Euroopan parlamentin unionin sisäpolitiikan pääosaston raportissa annetaan ymmärrystä jäsenmaiden huolille Italiassa ja Kreikassa tehdyistä turvaselvityksistä.

– Monissa maissa on ollut vahva ja ymmärrettävä poliittinen näkemys siitä, että Italian ja Kreikan tekemissä turvallisuusselvityksissä on ollut vikoja ja että enemmän varotoimia tarvitaan, jotta voidaan vastata Euroopan terrori-iskuista johtuviin huoliin, kerrotaan raportissa.

Jäsenvaltioilla on oikeus kieltäytyä turvapaikanhakijan ottamisesta, jos on olemassa perustellut syyt katsoa hakijan olevan vaaraksi niiden kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.

Italian ja Kreikan turvaselvityksissä tehdään siirrettäville turvapaikanhakijoille tarkastuksia muun muassa asiakirjojen ja sormenjälkien perusteella eri rekistereistä, kuten Eurodacista, SIS:stä ja SIS II:sta.

SIS on EU-maiden yhteinen Schengenin tietojärjestelmä, jossa on tiedot muun muassa etsintäkuulutuksista, maahantulokielloista ja myös rikosepäilyistä.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan Schengenin tietojärjestelmästä on mahdollista selvittää rikostaustaa.

– Järjestelmä kertoo sellaisia tietoja, jos asianomaisessa jäsenvaltiossa on viitsitty rekisteröidä sinne ne tiedot, Repo sanoi.


Suurelta osalta siirrettävistä puuttuu passi eikä heidän sormenjälkiään tai muitakaan tietoja ole tallennettu rekistereihin ja tietokantoihin entuudestaan. Kaikkien henkilöllisyyttä tai taustaa ei saada aina selvitettyä.

Lisäksi tehdään haastatteluja siitä, onko henkilöllä esimerkiksi rikostaustaa tai rikosepäilyjä, mikä olisi este turvapaikan saamiselle.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Monna Airiainen kertoo, ettei hänellä ole varmaa tietoa siitä, millaisia omia turvaselvityksiä siirtojen kohteena olevat EU-maat ovat tehneet, mutta hän arvioi niiden olevan kattavampia haastatteluja.

Maahanmuuttovirasto on pyytänyt lausuntoa osasta siirrettäväksi tarjottuja suojelupoliisilta. Suojelupoliisista korostetaan, että sen tehtävä on arvioida valtion turvallisuutta koskevia uhkia ja torjua niitä, kun taas rikosasiat ovat poliisin vastuulla. Supo ei halua paljastaa, milloin tai miten lausuntoja annetaan.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari kertoi Yleisradiolle keskiviikkona, ettei EU-maiden poliiseilla ole olemassa järjestelmää, jolla voidaan vaihtaa tietoja tavanomaisesta rikollisuudesta.

Montinin mukaan Italian ja Kreikan turvallisuusselvityksiin voi liittyä aiheellisia huolia.

– Niitä voi olla. Olemme mekin pyytäneet tarkempia haastatteluita, jos olemme katsoneet, ettei tehty haastattelu ole ollut tarpeeksi kattava, Montin sanoi.

Montinin mukaan Suomi oli viime kuun loppuun mennessä hylännyt siirrettäväksi tarjottuja henkilöitä turvallisuusperusteella yhteensä 16, joista Italiasta 13 ja Kreikasta 3.

Euroopan komission mielestä jotkin jäsenmaat ovat käyttäneet ”liian laajaa tulkintaa”, mikä on vaara yleiselle järjestykselle. Sen vuoksi ne ovat kieltäytyneet muita enemmän turvapaikanhakijoiden siirroista. Komission raportin mukaan Suomi on toista maata.

– Kaikkien jäsenmaiden pitäisi seurata Suomen esimerkkiä ja soveltaa suppeammin yleisen järjestyksen perustetta, komission kertomuksessa sisäisistä siirroista ja uudelleensijoittamisesta kerrotaan.

Asiayhteydessä viitattiin muun muassa Suomen hyväksymiin naimisissa oleviin alaikäisiin, joita muut valtiot eivät ole ottaneet, koska ne ovat epäilleet, että avioliitto alaikäisen kanssa voisi olla kansallisesti rangaistavaa.

Sisäisin siirroin Suomeen tulevat turvapaikanhakijat eivät saa automaattisesti turvapaikkaa tai oleskelulupaa Suomesta, vaan heidän hakemuksensa käsitellään kuten muidenkin turvapaikanhakijoiden.

Reilut 1 800 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta vastaanottanut Suomi oli ottanut viime kuun lopussa kiintiöstään liki 90 prosenttia. Lähes kaikki muut EU-maat ovat suoriutuneet velvoitteestaan Suomea huomattavasti huonommin.

Itävalta, Puola ja Unkari eivät olleet ottaneet lainkaan turvapaikanhakijoita sisäisillä siirroilla. Britannia ja Tanska ovat jättäytyneet ulos koko siirtämishankkeesta.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.