Jyrki Lehtolan kolumni: Pop-up-piispa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pop-up-piispa

Masturbaatio! Itsetyydytys! Onania!

19.8.2017 8:08

Hyvin menee! Koskettelet siinä vain rakkaintasi, koskettelet, rakkaintasi, erinomaista, vielä vähän hellemmin!

Tervetuloa uuteen kirkkoon! Se on ihana paikka, vähän kuin Löyly-ravintola, jossa saarnataan Maaret Kallion ajatuksia ja sanotaan välillä ”Jeesus”.

Helvetti! Kiirastuli! Kadotus! Synti! Rangaistus!

Mikä kirkkoa ennen vaivasi? Ei ollut rento paikka lainkaan. Papit ja piispat, koko ajan kyttäämässä. Että tehdäänkö täällä huorin, miten on yhteiskuntarauhan kanssa, kai lapset pelkäävät Jumalaa ja missäs se Salaman Hannu luuraa?

Kadulla kun sellaisia tuli vastaan, niitä piti kumartaa ja niiata niin kuin olisi saanut jonkun spastisen kohtauksen, muuten joutui kadotukseen.

Niillä oli tehtävä. Kristinuskon lisäksi niiden tuli pitää huolta kansan yleisestä moraalista. Ne paheksuivat haureutta, kevytmielisyyttä, seksuaalisuutta, poikkeamia, rajatiloja. Yksinkertaiselle nuorelle ne tarjosivat maailman muuttuessa juuri, mitä nuori tarvitsikin: helpon vastustajan ja helpon eleen. Kymmeniä vuosia pelkkä kirkosta eroaminen riitti itsenäiseksi, rohkeaksi ajatteluksi, ja kun kirkosta oli eronnut, ajattelun sai lopettaa.

 Kirkon oli syöksyttävä nykyaikaan, syleiltävä niitä, jotka vieroksuivat kirkkoa.

Kun maailma muuttui, kirkko yritti pysyä mukana ja valitsi huolensa kohteeksi itsensä sekä ne, jotka eivät halunneet kuulua kirkkoon. Se alkoi kaivata oikeiden ihmisten hyväksyntää, kun maaseutujen uskovat mummot käyvät pidemmän päälle tylsiksi. Kirkon oli syöksyttävä nykyaikaan, syleiltävä niitä, jotka vieroksuivat kirkkoa.

Jeesuksen oli liityttävä Twitteriin. Kirkossa alettiin puhua ”pop-up-kirkoista” eikä kukaan uskaltanut sanoa, että Jeesus oli tavallaan pop-up-ihminen. Messuista tuli ”poikkitaiteellisia”, Juice Leskistä laulettiin kirkossa, ja Jari Sarasvuo saarnasi siellä, mikä Sarasvuolle tarkoitti sitä, että Sarasvuo oli rakentamassa kirkosta ”uutta Jerusalemia”.

Kyse ei ollut kirkon liberalisoitumisesta, homoliitoista, suvaitsevaisuudesta, etiikasta, vaan siitä, että köyhien ja hylättyjen sijaan kirkko oli löytänyt uuden auttamisen kohteen: eliitin, joka ei saanut omasta mielestään koskaan kylliksi armoa. Modernilta kirkolta sitä sai.

Tuon kehityksen jatkoksi Helsingin piispaksi valittiin Laajasalon Teemu. Laajasalo on moderni piispa, joka kahden tulen välissä seisoessaan tarkastaa, mistä päin tuulee ja siirtyy huomaamattomasti turvallisemmalle puolelle. Mutta mitä sillä on väliä, Laajasalo on hyvä jätkä, ja se on piispassa parasta, hyvä jätkä, opportunisti ehkä, mutta hyvä jätkä, kirjoitti gradunsa masturbaatiosta, hyvä jätkä, analysoi itseään enemmän kuin Jeesusta, hyvä jätkä, tuntee kaikki tiet tv-studioon, koska tietää, että se on kadotuksen vastakohta, hyvä jätkä.

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?