Yhdysvaltalainen professori: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion pohjalla on luterilaisuus

Tasa-arvo ja kova työnteko johdetaan tuoreen kirjan mukaan luterilaisesta kutsumuksesta. Sosiaalidemokratia on kirjan mukaan vain maallista luterilaisuutta.

Martti Lutherin teologinen ajattelu on tuoreen kirjan mukaan vaikuttanut pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen järjestelmän syntyyn.

16.8.2017 8:39

Suomen päivänpolitiikassa puhutaan hyvinvointivaltiosta lähes päivittäin. Hallituspuolueet ja oppositio väittelevät siitä, onko Suomi vielä hyvinvointivaltio vai ei ja millaista politiikkaa pitäisi ajaa, jotta hyvinvointi säilyisi.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on liitetty monesti sosiaalidemokratiaan. Tuore kirja nostaa kuitenkin Martti Lutherin (1483-1546) teologisen ajattelun yllättävän keskeiseen asemaan hyvinvointivaltion synnyssä.

Professori Robert H. Nelson esittää nimittäin tuoreessa kirjassaan, että Martti Lutherin teologinen ajattelu on vaikuttanut reformaation eli uskonpuhdistuksen jälkeisinä vuosisatoina ratkaisevasti pohjoismaisen sosiaalidemokraattisen järjestelmän syntyyn.

Kirja liittyy uskonpuhdistuksen synnyn juhlintaa. Tapahtumista on 500 vuotta. Nelson on Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori. Hänen teoksensa nimi on Lutheranism and the Nordic Spirit of Social Democracy: A Different Protestant Ethic. Sen voi suomentaa vapaasti näin: Luterilaisuus ja sosiaalidemokratian pohjoismainen henki: Toisenlainen protestanttinen etiikka.

Nelsonin ajatuksiin voi tutustua pian myös Suomessa.

– Professori Robert Nelson pitää kirjan esittelytilaisuuden keskiviikkona 23.8. klo 16.30 teologisen tiedekunnan tiedekuntasalissa, Helsingin yliopiston viestinnän asiantuntija Pekka Rautio kertoo Ilta-Sanomille.

Teos pureutuu luterilaisuuden vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen. Siinä esitellään luterilaisen etiikan merkittävää rooli pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalidemokraattisen talousjärjestelmän kehittymisessä 1900-luvulla.

Sosiologian jättiläinen Max Weber samoilla linjoilla hieman aiemmin

Nelsonin hahmottelema kehityskulkuun ei ole silti aivan uusi. Nelson näkee kehityskulun hieman samankaltaiseksi kuin mitä sosiologi Max Weber (1864-1920) esitti kalvinistisen etiikan vaikutuksesta kapitalismin syntyyn. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta.

Nelson myös vertailee kirjassaan uudella tavalla yhdysvaltalaista ja pohjoismaista käsitystä hyvinvointivaltiosta.

Pohjoismaille tärkeät arvot, kuten kova työetiikka sekä miesten ja naisten välinen täydellinen tasa-arvo johdetaan Nelsonin mukaan luterilaisesta kutsumuksesta.

Kultainen sääntö eli ”Tee toisille siten, kuin toivoisit heidän tekevän sinulle”, on Nelsonin mukaan toiminut 1900-luvun pohjoismaisen sosiaalisen solidaarisuuskäsityksen pohjana, Nelson esittää kirjassaan.

Luterilaisuuden sisältö on hänen mukaansa pysynyt ajan saatossa yllättävän muuttumattomana.

Maahanmuuttajien kasvava määrä ja vaikeudet lisätä talouskasvua haastavat Nelsonin mukaan maallistunutta luterilaisuutta ja sosiaalidemokratiaa. Hänen mielestään se, että uusia maahanmuuttajia pyydetään omaksumaan täysin pohjoismaiset arvot, on rinnastettavissa heidän pyytämiseensä kääntymään luterilaisiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?