Kotimaa

Näin Suomi 100 -hanke on jakanut avustuksia: Koodaribussi Afrikassa sai 30 000 €, Marskin ritarien muistojuhla 0 €

Julkaistu: , Päivitetty:

Valtion Suomi 100 -rahaa on riittänyt Afrikan koodaribussiin, feministiseen festivaaliin ja turvapaikanhakijoiden liikeideoiden rahoittamiseen.
Valtioneuvoston kanslia asettamasta Suomi 100 -hankkeesta on myönnetty veromaksajien rahaa monenmoisiin tapahtumiin ja projekteihin Suomen valtiollisen itsenäisyyden suuren juhlavuoden kunniaksi.

Joukossa on myös hankkeita, joiden yhteys Suomen itsenäisyyden juhlintaan ei välttämättä ole aivan ilmeinen. Avustuksia on annettu muun muassa hankkeisiin, joissa on ajettu Afrikassa bussilla opettaen koodausta paikallisille, järjestetty feministinen festivaali ja annettu rahoitusta turvapaikanhakijoiden yritysideoihin. Esimerkiksi koodibussi Afrikassa sai 30 000 euron avustuksen.

Useat rahaa hakeneista hankkeista saivat päätöksen, ettei avustusta tule. Näiden joukoissa oli hankkeita, joiden yhteys Suomen itsenäisyyteen taas vaikuttaa hyvin selvältä.

Maskun kunta haki avustusta Mannerheim-ristin ritareiden muistoksi perustetun Askaisten Ritaripuiston 10-vuotisjuhlaan, joka järjestettiin viime kesäkuussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hankkeen hakemuksessa kerrotaan, että kaikille avoin yleisöjuhla oli suunniteltu erityisesti Mannerheim-ristin ritarien omaisille ja veteraaneille.

Jokaisella 191 Mannerheim-ristin ritarilla on mustasta graniitista tehty muistokivi Askaisten puistossa, joka sijaitsee marsalkka C. G. E. Mannerheimin syntymäkodin Louhisaaren kartanolinnan läheisyydessä.

Kovin suuria pyyntöjä eivät juhlan järjestäjät esittäneet: Suomi 100 -hankkeen toivottiin osallistuvan 2 000 eurolla Ritaripuiston juhlan kahvikuluihin. Suomi 100 -hallituksen kanta oli, ettei avustusta tule.

Mannerheim-ristin ritarit palkittiin jatkosodassa tai sen jälkeen erinomaisesta urheudesta, taistelussa saavutetuista tärkeistä tuloksista tai ansiokkaasta johtamisesta. Heistä on elossa enää 95-vuotias Tuomas Gerdt.

Ritaripuiston juhlan yhteistyökumppanin Mannerheim-ristin ritarien säätiön pääsihteeri Pekka Kouri kertoo, että juhlat toteutettiin talkootyönä.

Kourin mielestä kuuluisi asiaan, että rahaa riittäisi myös Marskin ritarien muistamiseen, kun Suomen itsenäisyyttä juhlitaan.

– Vaikka heitä oli vain 191, he kuitenkin edustavat 700 000:ta veteraania.

Kouria ihmetyttää avustuspäätöksiä tekevän Suomi 100 -hallituksen kokoonpano, johon kuuluu myös rap-artisti Karri ”Paleface” Miettinen. Kouri muistuttaa, että Paleface syytti mediassa vuonna 2012 Mannerheimia sotarikolliseksi.

– Ja tällainen kaveri on jakamassa määrärahoja. Mannerheim on kaikkea muuta niin juridisesti kuin historiallisestikin todistettuna.

Ilman avustusta jäi myös Suomen itsenäistymiseen keskeisesti liittynyt hanke. Kotkaniemi-säätiö haki avustusta Luumäellä sijaitsevan presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon kehittämiseen.

Svinhufvud oli Venäjästä irtautumiseen johtaneen poliittisen taistelun näkyvin hahmo. Hän johti itsenäisyysjulistuksen antanutta ja vallankumouksen kukistanutta senaattia. Ilman tukea jäänyt hanke olisi tehnyt tunnetuksi Svinhufvudin elämäntyötä näyttelyin ja tapahtumin erityisesti Suomen itsenäistymisessä ja sitä seuraavina vuosikymmeninä.

Suomi 100 -hallituksen jäsen professori Martti Häikiön mielestä vaikuttaa siltä, että itsenäistymisen ajan historia ei juuri näy rahoitetussa hankkeissa.

– Nyt juhlittava Suomen valtiollinen itsenäistyminen ansaitsisi enemmän huomiota.

Kielteisen tukipäätöksen Suomi 100 -hallitukselta sai myös joukko muita Suomen sotiin ja historiaan liittyviä hankkeita.

Suomi 100 -hankkeen kokonaisbudjetti on 19 miljoonaa euroa, ja se jakautuu vuosille 2013–2018. Rahaa menee avustusten lisäksi järjestämiseen, hallintoon ja viestintään.

Lue viikonvaihteen painetusta lehdestä tai näköislehdestä, millaiset hankkeet ovat saaneet Suomi 100 -rahoitusta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt