Ryhmä pohjoiskorealaisia pääsi viime viikolla tutustumaan suomalaiseen maatalouteen. Kuuden hengen delegaatio kävi keskiviikkona Lapualla katsomassa, miten peruna nousee pohjoisesta mullasta.
– He olivat erittäin kiinnostuneita kaikkeen siemenperunan viljelyyn liittyvästä, sekä teknologiasta että toimintamalleista, kertoo Mäki-Erkkilän perunatilaa esitellyt lapualainen Jarmo Kattelus.
Pohjois-Korean maaseudulla ei juuri teknologiaa tavata. Työ tehdään pääosin käsipelillä, härkävoimalla ja rajallisilla resursseilla.
– Siellä päin maailmaa ei paljoa lannoiteta, itsekin Pohjois-Koreassa useasti käynyt Kattelus tietää.
Isännän ottein Kattelus kävi vieraidensa kanssa läpi koko siemenperunan viljelyketjun.
– Koneistus, varastointi, käsittely, lannoitus, multaukset, torjuntatoimet, perunanviljelijä luettelee.
Pohjoiskorealaisten vierailun järjesti Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida. Vierailu on osa Fidan Pohjois-Korean EU-rahoitteista perunahanketta.
Vaikka vierailun päätähti oli peruna, ryhmä sai sen lisäksi tutustua metsänhoitoon ja -tutkimukseen sekä uudistuvan ja bioenergian tuotantoon, kuten tuuli-, aurinko- ja hakevoimaloihin ja tilojen pienvoimaloihin.
Pohjanmaan lisäksi seurue suuntasi Pohjois-Karjalaan ja Helsinkiin.
Delegaatioon oli valittu ihmisiä sekä paikallisen maatalouden parista että hallinnon johtoportaasta. Kaikkia vieraita yhdisti asiantuntijuus ja kiinnostus suomalaiseen maatalouteen.
Porukan mukana kulki vanhempi konsultti Eero Horstia.
Horstian mukaan vierailun fokus laajeni perunasta eteenpäin pohjoiskorealaisten kiinnostuksen mukaan.
– Keskustelimme heidän kanssaan siitä, mitä he haluaisivat nähdä Suomesta.
Kun Horstialta kysyy, mitä erikoista perunassa on, hän vetää syvään henkeä.
– Voisin puhua siitä kokonaisen päivän, mutta yritän tiivistää, mies naurahtaa, mutta vakavoituu pian.
– Pohjois-Korea on maa, jossa on vakavaa aliravitsemusta. Ruoantuotannon kehittämisasiat ovat todella tärkeä asia sen maan tulevaisuuden kannalta.
Horstian mukaan Pohjois-Korean lapsista noin 20–25 prosenttia on aliravittuja.
Pohjois-Korea seuraa perunabuumissa muita väestöltään suuria valtioita,kuten Kiinaa ja Intiaa.
– Jos me aiomme ruokkia kaikki tällä maapallolla olevat ihmiset, meidän pakko viljellä lisää perunaa ja bataattia.
– Kiina tajusi sen 25 vuotta sitten ja nyt se on kevyesti maailman suurin perunantuottajamaa. Intia seurasi perässä. Siinä on kaksi maata, jotka molemmat kamppailivat sen kanssa, miten suuret ihmismäärät ruokitaan, Horstia selittää.
Horstia on nähnyt Pohjois-Korean kipeät tarpeet läheltä. Hän asui siellä kaksi vuotta ja on vieraillut maassa säännöllisesti jo vuodesta 2001.
Vaikka pohjoiskorealainen kulttuuri on miehelle entuudestaan tuttu, hän huvittui hyväntuulisesti vierailijoidensa lapsenomaisesta ihmettelystä ja kummastelusta.
– Viikko on mennyt sen lastenlaulun merkeissä, jossa maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, mies kertaa.
Kuudesta pohjoiskorealaisesta vain kaksi oli käynyt Euroopassa aiemmin.
– Neljälle muulle oli hyvin erikoista, miten suomalainen yhteiskunta on rakentunut. Vapaan yhteiskunnan toimivuus on heille hieno asia.