Kotimaa

Uudistettu koulun piha teki vaikutuksen Mikkoon – ”En olisi koskaan uskonut, että tällaista tapahtuu pienessä kunnassa”

Julkaistu:

Yläkoulun piha oli varusteltu kaikenlaisilla liikuntavälineillä.
Lapualta kotoisin oleva Mikko Leskelä hämmästyi vieraillessaan synnyinkaupungissaan, kun Keskuskoulun yläkoulun piha oli täynnä erilaisia liikuntavälineitä ja -telineitä. Leskelä twiittasi kuvan kuntopyörästä, jota polkemalla voi ladata kännykkää. Kuvasta oli viikonlopun aikana tykännyt yli 1 100 käyttäjää.

– On ihan hämmästyttävää, kun sinne yläkoulun pihan menee, kuinka paljon siellä on kaikenlaisia liikuntavälineitä. Siellä on tekonurmea, säbäkaukaloa ja ihan kuntoilulaitteita, joita ei lapsuudessa ollut missään, Leskelä kertoo.

Leskelä kertoo, ettei olisi aiemmin voinut kuvitella menevänsä urheilemaan vanhan yläkoulunsa pihalle. Näin kuitenkin tapahtui sunnuntaina.

– Sanoisin suoraan, että näyttää aivan mallipihalta. En ole koskaan nähnyt minkään koulun pihassa noin paljon eri liikuntavälineitä. Olen aika ylpeä tuosta. En olisi koskaan uskonut, että tällaista tapahtuu pienessä kunnassa.


Nuorten liikunnan lisääminen on kärkihanke

Hallituksen kärkihankkeena on lasten ja nuorten liikunnan lisääminen. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että kouluissa tulisi liikkua tunti päivässä. 13–18-vuotiaiden liikuntasuositus on vähintään 1–2 tuntia päivässä. Lasten ja nuorten tulisi harrastaa reipasta liikuntaa ainakin tunnin päivässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viime syksyllä julkaistun lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittäneen LIITU-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti. Liikunnan määrä laskee yläkoulussa: 9–11-vuotiaista suositusten mukaisesti liikkui 40 prosenttia, 15-vuotiaista harvempi kuin joka viides.


Olympiakomitean lasten ja nuorten liikunnan erityisasiantuntija Jukka Karvinen kertoo, että hallituksen hankkeen osana on liikuntaolosuhteiden parantaminen. Koulut sijaitsevat usein keskeisillä paikoilla, hyvien yhteyksien päässä, jolloin ne olisivat myös luontevia liikuntapaikkoja.

– Kuntia kannustetaan siihen, että lähiliikuntapaikkoja tehtäessä hyödynnettäisiin koulujen pihoja. Silloin lyödään ikään kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun siellä on koululaiset joka päivä ja iltapäivisin ja iltaisin lähialueen asukkaat pystyisivät hyödyntämään niitä, Karvinen sanoo.


Karvisen mukaan koulupihojen parantamiseksi on tehty töitä vuosia.

– Koulupihat on aikanaan tutkittu ja ne on surkeiksi todettu. Yläkouluissa ei ole ollut muuta kuin asfalttia, alakouluissa on ollut huonokuntoiset ja vähäiset varustelut.

Etenkin yläkoulujen kohdalla on usein ajateltu, etteivät nuoret innostu liikkumaan, vaikka liikuntamahdollisuuksia pihalla lisättäisiin. Karvisen mukaan hyvät koulupihat kannustavat kuitenkin liikkumaan ja ovat usein ensimmäinen askel koulun toimintakulttuurin muuttumisessa liikunnallisemmaksi.