Mökkinaapuri järjesti harvinaisen viheliäisen koston auton lämmitysajastimen avulla

Julkaistu:

Kokenut asianajaja kertoo, että viime vuosina juristin työpöydälle on päätynyt mökkiriitoja entistä enemmän.
Kesä on mökkiriitojen aikaa. Lähes 40-vuotisen uran tehnyt joensuulainen laamanni, asianajaja Harri Kontturi on huomannut, että viime vuosina juristin työpöydälle päätyvien mökkiriitatapausten määrä on kuitenkin entisestään kasvanut.

– Kun mökkeihin tehdään iso panostus taloudellisesti ja siellä vietettävään aikaan ladataan kovat odotukset, ihmisten ärsytyskynnys madaltuu ja niin sanottu liipaisinherkkyys kasvaa, Kontturi muotoilee.

Tekninen kehitys näkyy myös tapauksissa, joissa lakimieheen otetaan yhteyttä.

– Kaikki nämä uudet vermeet kuten hyppytrampoliinit, vesiskootterit ja helikopterikamerat aiheuttavat päänvaivaa myös naapureille.

Taloyhtiön järjestyssäännöt eivät auta

Kun mökkirauha rikkoutuu, tilanne voi olla haastava: asukas ei voi vedota samalla tavalla rauhansa puolesta esimerkiksi taloyhtiön järjestyssääntöihin kuin kaupunkiasumisessa.

 

Joskus käy niin, että naapuri saa yhteydenotosta vain vettä myllyynsä.

Koska mökkielämään ei ole omia sääntöjä, siihen sovelletaan lakia naapuruussuhteista. Laissa sanotaan, että ”kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista”.

– Usein kun näitä lähdetään mittaamaan, esimerkiksi musiikin voimakkuutta desibelimittarilla, melurajat eivät ylitä terveydelle haitallista rajaa, vaikka ääni hermosyitä painelisikin, Kontturi kertoo.

Ruotsinkielinen ooppera pauhasi aamuseitsemästä iltakymmeneen

Yleensä mökkirauhaa lähdetään parantamaan itse keskustelemalla naapurin kanssa. Aina se ei tuota toivottua tulosta.

– Joskus käy niin, että naapuri saa yhteydenotosta vain vettä myllyynsä.

Kontturi on törmännyt erikoisiinkin tapauksiin.

– Sellaistakin on sattunut, että naapuri on kovaäänisestä radion kuuntelusta johtuneesta yhteydenotosta tuohtuneena pistänyt omalle kiinteistölleen auton lämmitysajastimella ruotsinkielisen oopperaradiokanavan kuulumaan naapurilleen päivittäin aamuseitsemästä iltakymmeneen, vaikka ei ole itse ollut edes mökillä, Kontturi kertoo.

 

Vaimon voit valita, mutta naapuria et.

Toisinaan mökkiasioita selvittelemään kutsutaan kuntien terveystarkastajia, rakennustarkastajia tai virkavalta. Suuri osa mökkikiistoista on kuitenkin sellaisia, että niihin ei voi puuttua viranomainenkaan.

Kun mökinomistajan oma sietokyky syystä tai toisesta ylittyy, toisinaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää pistää mökki myyntiin ja lähteä pois.

– Vaimon voit valita, mutta naapuria et. Kaikkein parasta olisi, jos kukainenkin ajattelisi omaa toimintaansa myös mökkinaapurin näkökulmasta, Kontturi toivoo.

Katso naapurin toimintaa jo mökkiä ostaessasi

Kokenut kiinteistö- ja naapuruusriitoja hoitanut asianajaja suosittaa, että jo kesämökkikaupoille lähtiessä on hyvä muistaa, että mökin mukana voi tulla muitakin elementtejä kuin maapohja ja rakennukset.

– Jo ostatellessa on hyvä kysyä, että millaisia perheitä alueella asuu ja katsoa vähän myyjänkin reaktiota naapurisovusta kysyttäessä.

 

Naapurin arkielämän häiritsevyyttä ei voi pitää kiinteistön laatuvirheenä kaupan purkamiseksi.

Jos naapurin pihalla ryskää trampoliini, pauhaa musiikki tai pitkät puut varjostavat omaa tonttia, asia tuskin muuttuu siinä vaiheessa paremmaksi, kun oma nimi on kauppakirjassa.

– Naapurin arkielämän häiritsevyyttä ei voi pitää kiinteistön laatuvirheenä kaupan purkamiseksi. Siksi jo ensimmäisellä käyntikerralla kannattaa katsoa mökkiä, tonttia ja ympäristöä oman viihtyvyyden näkökulmasta, Kontturi painottaa.

Ennen riideltiin keskenään, nykyään juristin kanssa

Myös muut IS:n haastattelemat asiantuntijat ovat havainneet, että mökkiriidat päätyvät entistä useammin juristien työpöydille asti.

Suomen Omakotiliiton ensimmäisen varapuheenjohtajan, Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtorin Jarmo Kiurun mukaan naapuriristiriidat ovat ikiaikainen ongelma, joihin kuitenkin vedetään nykyään aiempaa herkemmin mukaan myös oikeudelliset asiantuntijat.

– Yleinen trendi on, että näissä asioissa on tapahtunut tällainen oikeudellistuminen. Kun ennen riideltiin keskenään, niin nykyään siihen sotketaan yhä enemmän erilaisia viranomaisia ja lisäksi lakimiehiä. Tämä on yleinen suuntaus.

Kiurun mukaan tyypillisiä riidanaiheita naapureiden kesken omakotitaloasumisessa ovat esimerkiksi rajariidat, maisemaa muuttavat hakkuut ja meluhaitat, kuten liian aikaisin aamulla käyntiin päräytetty ruohonleikkuri.

– Ihmiset ovat aktiivisimmillaan kesällä, ja silloin oleillaan ulkona. Sitten naapurinkin kanssa helpommin törmäillään, ja tulee niitä riidanaiheita, Kiuru sanoo.

Kouvolan Vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtajan Jouko Taskisen kokemuksen mukaan mökkeilijöiden kynnys valittaa naapurista viranomaisille tai suorittaa naapurihäiriöiden suhteen jatkotoimenpiteitä on viime vuosina madaltunut.

– Syy tähän on varmaankin se, että rikosilmoituksen teko on äärimmäisen helppoa nykyään, kun verkossa vaan täyttää lomakkeen.

Taskinen uskoo, että ihmisten valitusalttiuteen vaikuttaa ainakin osaltaan yhteisöllisyyden väheneminen.

– Voi olla, että ihmiset tässä maailman melskeessä kaipaavat yksityisyyttä enemmän kuin ennen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt