Asiantuntijat ennakoivat Niinistön ja Putinin tapaamista: ”Venäjää kiinnostaa, missä EU:n heikkoudet ovat” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntijat ennakoivat Niinistön ja Putinin tapaamista: ”Venäjää kiinnostaa, missä EU:n heikkoudet ovat”

EU:n ja Venäjän suhteet eivät ole normaalit, joten presidentti Putinin ja Niinistön on ensi viikolla keskusteltava vaikeistakin aiheista, sanoo Moskovan ex-suurlähettiläs.

Niinistö ja Putin Kultarannassa kesällä 2016.­

23.7.2017 13:59

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee ensi viikolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö luona Savonlinnassa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi.

EU:n ja Venäjän suhteet eivät kuitenkaan ole normaalitilanteessa, joten juhlavuodesta huolimatta presidenttien on keskusteltava myös hankalista kysymyksistä, arvioi Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen.

Hannu Himanen.­

Hänen mukaansa vaikeistakin aiheista luultavasti puhutaan, vaikka niitä ei välttämättä haluta nostaa julkisuudessa esiin.

– Toki he tekevät sen omalla tyylillään. Juhlavuosi voi näkyä siinä, miten presidentit sitten esiintyvät julkisuuden suuntaan ja kommentoivat keskusteluja medialle, Himanen sanoo.

Yksi presidenteille vaikea aihe on Ukrainan tilanne. Viime aikoina on ollut luettavissa merkkejä siitä, että taistelut alueella ovat jälleen kiihtyneet.

Himasen mukaan Minskin sopimuksen toimeenpanoon liittyvä prosessi on nyt kriittisessä vaiheessa.

– EU:ta prosessissa edustavat Ranska ja Saksa ovat molemmat mielenkiintoisessa tilanteessa. Ranskassa on presidentti vaihtunut ja Saksassa on tulossa syksyllä vaalit, Himanen sanoo.

Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on nimennyt Ukrainan konfliktia varten oman erityisedustajansa.

– Mitä nämä muutokset merkitsevät kokonaiskuvassa, on vielä vaikea sanoa.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Pami Aallon mukaan Ukrainasta täytyisi varmasti sanoa tapaamisessa jotain, vaikkei kukaan siitä hänen mukaansa haluaisikaan puhua.

– Etenkin, koska Ukraina on myös keskeisin syy sille, miksi Itämerellä nyt harjoitellaan niin paljon, Aalto sanoo.

Pami Aalto.­

Aallon mukaan presidentit joutuvat samalla omienkin intressiensä vuoksi nostamaan esille myös Itämeren turvallisuuspoliittiset jännitteet.

Myös Venäjä lienee kiinnostunut Suomen tiivistyneistä harjoituksista Nato-maiden kanssa.

Syksyllä Venäjä järjestää poikkeuksellisen suuren Zapad-sotaharjoituksensa samanaikaisesti Ruotsin Aurora-harjoituksen kanssa.

Erilaisten välikohtausten välttäminen onkin Himasen mukaan entistä ajankohtaisempi kysymys Itämerellä.

Markku Kivinen muistuttaa, ettei ole mikään salaisuus, että Venäjä valmistautuu harjoituksilla torjumaan Natoa ja toisin päin.

– Aito huolenaihe on se, ettei tilanne lähde tahattomasti kumuloitumaan, kun paljon sotilaallista kalustoa liikkuu uudella tavalla Itämerellä, Kivinen sanoo.

Putin puhuu, Niinistö kuuntelee, arvioi Markku Kivinen.­

Niinistön ehdottikin viime heinäkuussa Putinille Itämeren lentoturvallisuuden parantamista transpondereilla eli paikantimilla.

Kivinen uskoo, että presidenttien keskustelu lähtee kuitenkin liikkeelle kansainvälisen tilanteen päivityksestä.

Kaikkiaan Niinistöä kiinnostanee Putinin ja Trumpin tapaaminen ja maiden välit Hampurin G20-maiden kokouksen jälkeen.

– Kansainvälinen tilanne on poikkeuksellisen riippuvainen USA:n ja Venäjän suhteesta ja siksi näkemysten vaihto on Suomen kannalta erityisen tärkeää. Uskon, että Niinistö tulee pitkälti vain kuuntelemaan, mitä Putinilla on sanottavana, Kivinen sanoo.

Pami Aallon mukaan Putin haluaa varmasti kysyä Niinistöltä myös brexitistä ja EU:n kehityksestä.

– Venäjän kyky nähdä, ymmärtää ja ennakoida EU:n kehitystä on heikompi. Sitä kiinnostaa, missä EU:n heikkoudet ovat, ja mihin kannattaisi iskeä. Ketkä ovat erimielisiä ja onko EU löytämässä yhteistä säveltä puolustuksen, rahaliiton ja brexitin suhteen, Aalto sanoo.

Kremlin mukaan Suomi 100-vierailulla keskustellaan kansainvälisten aiheiden ohella myös maiden välisestä kauppavaihdosta ja ympäristöyhteistyöstä.

Muutama vuosi sitten näytti siltä, että Venäjä voidaan jo pistää ulkoradalle Suomen ulkosuhteissa. Venäjä on kuitenkin Suomelle edelleen tärkeä markkina ja vaihto ja turismi ovatkin viime aikoina piristyneet.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes uskoo, että Putin on kuitenkin ensisijaisesti kiinnostunut alueellisista ja maiden kahdenkeskeisistä aiheista. Taloudellisiin pakotteisiin keskusteluissa ei hänen mukaansa todennäköisesti kajota.

Arkady Moshes.­

EU on juuri pidentänyt Venäjän vastaisia pakotteitaan kuudella kuukaudella ja myös Venäjä on pitänyt omat pakotteensa voimassa. Venäjä ei tällä hetkellä edes neuvottele asiasta, sillä se syyttää tilanteesta länttä.

Minskin sopimuksen noudattaminen ratkaisi tilanteen, mutta siinä ei tulla Moshesin arvion mukaan edistymään vielä lähitulevaisuudessa.

– Pakotteista puhumiselle ei siis ole oikea hetki, hän sanoo.

Aallon mukaan Suomella ei ole edes ollut tapana keskustella pakotteista kahden kesken Venäjän kanssa.

Suomen arktisen puheenjohtajuuden kaudella tärkeäksi puheenaiheeksi nostettaneen myös ilmasto- ja ympäristöaiheet, etenkin Trumpin ilmoitettua Yhdysvaltojen irtautuvan Pariisin ilmastosopimuksesta.

Aallon mukaan arktisella alueella ei tule kuitenkaan lähiaikoina tapahtumaan yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten uskottiin.

– Siellä on liian kallista toimia. Samoja luonnonvaroja löytyy muualtakin kohtuullisen paljon, eikä niiden kysyntä ole tällä hetkellä kovin suurta, Aalto sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?