Kuin 214 vuotta sitten: Putinin vierailu Punkaharjulle kulkee tsaari Aleksanteri I:n jalanjäljissä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuin 214 vuotta sitten: Putinin vierailu Punkaharjulle kulkee tsaari Aleksanteri I:n jalanjäljissä

Tsaari teki Punkaharjun alueen tunnetuksi Venäjällä jo ennen toista maailmansotaa.

21.7.2017 10:13

Venäjän presidentin Vladimir Putinin heinäkuun lopun Suomen-vierailulla on lukuisia yhtymäkohtia Suomen ja Venäjän yhteiseen historiaan. Vierailun tarkoituksena on juhlistaa Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa vastaan presidentti Putinin Savonlinnan Punkaharjulla.

Punkaharjun luonnonsuojelun historian lasketaankin alkaneen 1800-luvun alussa Venäjän tuolloisen tsaarin Aleksanteri I:n aloitteesta, kertoo Savonlinnan paikallishistorian harrastajien yhdistyksen Pyhän Olavin Kilta ry:n puheenjohtaja Timo Auvinen.

Punkaharju liitettiin Venäjän keisarikuntaan Turun rauhan aikaan vuonna 1743.

Kesäkuussa 1803 Aleksanteri I lähti tarkastusmatkalle kulkien halki Itä-Suomen Kotkan kautta Mäntyharjulle, Ruokolahdelle, Imatralle, Savonlinnaan ja Sortavalaan.

Matkasta raportoitiin lähes päivittäin Pietarin lehdissä.

Punkaharjulla kevyissä rattaissa ajellessaan tsaari ihastui erityisesti Punkaharjun maisemiin.

Aleksanteri I päätyikin lopulta kieltämään Punkaharjulla puiden hakkuut, maanviljelyksen, kaskeamisen ja tervanpolton.

Punkaharju on jääkauden muokkaama ainutlaatuinen harjumaisema.­

Syytä päätökselle ei tiedetä varmasti, mutta yksi veikkaus on Auvisen mukaan se, että hän yksinkertaisesti ihastui alueen kauneuteen.

Toinen vaihtoehto on voinut löytyä turvallisuussyissä, sillä paljaan harjun lakea pitkin kulkeva maantie koettiin vaaralliseksi.

– Harjunselkää kutsuttiin Aleksanteri I:n matkalla sianseläksi. Jos sieltä hevonen tai kärryt putosivat niin ne olisivat pudonneet alas asti, Auvinen kertoo.

Harjun laitojen metsä lyhensi putoamismatkaa ja säästi matkaajan pahimmilta onnettomuuksilta.

Puidenhakkuun kieltoa ei vielä tuolloin merkitty kirjallisesti ja kiellon täytäntöönpano vaihtelikin alueittain.

Tsaari Aleksanteri I lähti kesäkuussa 1803 tarkastusmatkalle Itä-Suomeen. Kevyissä rattaissa kierrellessään hän ihastui erityisesti Punkaharjun maisemiin.­

Rantasalmen kihlakunnan kruununvouti Zachris Castrén vetosi myös liikenneturvallisuuteen vaatiessaan parikymmentä vuotta jälkeenpäin, ettei Punkaharjun puustoa hakattaisi. Castrén muistutti juuri Aleksanteri I:n aiemmin tekemästä suojelupäätöksestä.

Punkaharjusta tulikin lopulta kruununpuisto keisari Nikolai I:n päätöksellä vuonna 1843. Harjualue ja lähialueen muita tiloja pakkolunastettiinkin valtiolle 1880–1890 luvuilla.

– Tutkimusten mukaan alueen vanhimmat männyt olivat vielä 1800-luvun alussa nuorta metsää, Auvinen sanoo.

Niinistö ja Putinin käyvät heinäkuisen vierailun aikana viralliset keskustelunsa Hotelli Punkaharjussa.

Metsänvartijan tupa rakennettiin Punkaharjulle vuonna 1845, ja se tarjosi alueen ensimmäisiä levähdyspaikkoja matkailijoille.

– Sinne rakennettiin kaksi metsänvartijan taloa, joista pohjoinen on nykyisen Hotelli Punkaharjun vanha historiallinen ydin. Siinä oli kolme huonetta matkustajille ja metsänvartijan tilat, Helsingin yliopiston dosentti ja historioitsija Jyrki Paaskoski sanoo STT:lle.

Lupa metsänvartijan tupien laajentamisesta valtionhotelliksi tuli Venäjän Aleksanteri III:lta vuonna 1878.

– Se on Suomen pisimpään samalla paikalla toiminut hotelli. Väitän, että koko Suomen vapaa-ajan matkailu alkoi Punkaharjulta, Auvinen sanoo.

Punkaharjun alueella on perinteisesti jo 1800-luvulla käynyt paljon venäläisiä matkailijoita, muun muassa kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja tiedemiehiä.

– Alue on ollut Venäjällä hyvin tunnettu jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Putinin esikunnassa on varmasti myös ihmisiä, jotka tietävät paikan historian, Paaskoski huomauttaa STT:n haastattelussa.

Putinin vierailun ohjelmaan kuuluu myös Pjotr Tshaikovskin Jolanta-oopperan esitys Savonlinnan oopperajuhlilla.

Myös tämä Bolshoi-teatterin vierailuteos on historiallinen Suomi 100-juhlavuoden tapahtuma, sillä esitystä ei ole nähty Suomessa sataan vuoteen.

Jolanta-oopperaa on tiettävästi esitetty Suomessa viimeksi vuosina 1917–1919. Oskar Merikannon johtaman tuotannon ensi-ilta oli tiedettävästi 28.marraskuuta vuonna 1917, eli vain reilu viikko ennen Suomen itsenäisyysjulistusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?