Kotimaa

Pandat saapuvat jo jouluksi Ähtäriin: ”Minulla ei ole siitä mitään epäilystä”

rac

Julkaistu:

Eläinpuiston johto kävi äskettäin Kiinassa valitsemassa sopivia pandoja Ähtäriin. Hallinto-oikeuden päätös kummittelee yhä taustalla.
Ähtärin eläinpuisto ajautui alkukesästä ison kohun keskiöön puistoon suunniteltujen pandakarhujen takia. Nyt rakennustyöt ovat jo pitkällä, ja pandojen saapuminen vaikuttaa koko ajan varmemmalta.

Puiston muistoesinemyymälässä on röykkiöittäin suloisia pandapehmoleluja, kirkkailla näytöillä esitetään pandavideoita ja infokeskuksen seinille ripustetuista julisteista voi lukea faktatietoa pandojen elämästä. Pandoille rakentuva aidattu alue on nähtävissä välittömästi sisäänkäynnin edessä.


– Tänne tuodaan kivirakennelmia luomaan tuntua korkeuseroista ja rajaamaan kaksi ulkotarhaa toisistaan. Ne ovat tottuneet jyrkkiin rinteisiin Himalajan vuoristoilla, viestintävastaava Elina Viitanen esittelee pilvisenä kesäpäivänä työmaan edessä.

Puistossa on parhaasta sesonkiajasta huolimatta rauhallista. Mutkaisilla hiekkateillä kuljeskelee muutamia lapsiperheitä, eikä työntekijöillä vaikuta olevan kiire.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

Pidän täysin varmana, että pandat saapuvat Ähtäriin. Minulla ei ole siitä mitään epäilystä.

Pandojen aitauksessa on tosiaankin jo kivenmurikoita, joiden on tarkoitus ilmentää Viitasen mainitsemia Himalajan vuoristoja. Sen sijaan valtava ravintolakompleksi, jota rakennetaan aivan pandojen uuden kodin kylkeen, on varmasti jotain, mitä karhut eivät ole nähneet Himalajan vuoristoilla. Ähtäriin rakennetaan panda-aitauksen viereen panoraamaikkunoilla varusteltua palvelukeskusta, josta puiston kävijät voivat ihailla pandojen arkea samalla kun aterioivat ja nauttivat lomavirvokkeita.

– Pandakarhuthan vain istuvat ja syövät suurimman osan päivää. Lisäksi ne tykkäävät lumesta ja viileästä ilmastosta, joten ne varmaankin sopeutuvat hyvin tänne, Viitanen jatkaa hyväntuulisesti.

Paljastuu, että eläinpuiston toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi, intendentti Mauno Seppäkoski, viestintäpäällikkö Viitanen ja pandoihin perehtynyt suomalaisasiantuntija, professori Jukka Salo matkustivat juuri äskettäin heinäkuun alussa viikon matkalle Kiinaan. Työryhmä vieraili Sichuanin maakunnassa pandojen tutkimus- ja suojelukeskuksessa tutustumassa mahdollisiin Suomeen tuleviin pandoihin.


Viitasen mukaan pandoja on tarkoitus tuoda eläinpuistoon kaksi kappaletta, uros- ja naaraskarhu. Mustavalkoiset otukset ovat saapuessaan kaksivuotiaita tai vanhempia, eli jo täysikasvuisia.

– Eläinpuistoihin sijoitetaan aina uros ja naaras, hän valaisee.

Pandakarhujen tuominen Suomeen ja niiden aiheuttamat mahdolliset valtavan isot kustannukset ovat aiheuttaneet närää. Ähtärin kaupunki myönsi tammikuussa Ähtärin eläinpuisto Oy:lle 8,2 miljoonan euron omavelkaisen takauksen pandatalon rakentamista varten, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi sen päätöksellään kesäkuussa.

Syynä takauksen kumoamiseen oli paikallisen eläkeläisen omin käsin tekemä vaatimus. Olli Sahimäki, 68, teki pandatalon rakentamisesta valituksen, jossa hän esitti, että pandatalon rakentaminen on muutenkin vähävaraiselle kaupungille aivan liian iso taloudellinen ponnistus.

– Pandoja minä en vastusta, vaikka niitä tulisi Ähtäri täyteen. Veronmaksajien rahoilla ja takuilla hommaa ei kuitenkaan voi pyörittää, Sahimäki sanoi.

Toimitusjohtaja Haapaniemi kertoo IS:lle nyt, että rakennustyöt jatkuvat Ähtärissä entiseen malliin, vaikka Sahimäen valitus meni läpi. Hänen mukaansa pandojen saapumisesta ei ole minkäänlaista kysymysmerkkiä.

– Pidän täysin varmana, että pandat saapuvat Ähtäriin. Minulla ei ole siitä mitään epäilystä, Haapaniemi sanoo puhelimen päässä.

 

Pandakarhuthan vain istuvat ja syövät suurimman osan päivää. Lisäksi ne tykkäävät lumesta ja viileästä ilmastosta, joten ne varmaankin sopeutuvat hyvin tänne.

Haapaniemen mukaan Vaasan hallinto-oikeuden päätös ei vaikuta millään tavalla pandojen saapumiseen.

– Valitus oli kyllä tiedossa. Emme toivoneet tällaista ratkaisua, mutta ei se rakentamiseen vaikuta, hän ilmoittaa.

Haapaniemen mukaan eläinpuistolla on ”vaihtoehtoiset takaukset käytössä” – mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Haapaniemen mielestä veronmaksajat eivät missään tapauksessa joudu maksajiksi.

– Ne ovat Ähtärin Eläinpuisto Oy:n omaisuuteen liittyviä asioita, Haapaniemi kuittaa.

Ähtärin eläinpuisto Oy on kuitenkin kaupungin 99-prosenttisesti omistama osakeyhtiö. Eläinpuisto on toiminut Ähtärissä vuodesta 1973.


Miten kuntalaiset ovat suhtautuneet pandojen saapumiseen?

– Kuntalaisten valitsema kaupunginvaltuusto on ollut yksimielisesti tämän puolella. Valitus oli yksittäisen kuntalaisen tekemä, Haapaniemi arvioi.

Eläinpuiston johdossa perustellaan pandojen saapumista liikevaihdon kasvattamisella. Haapaniemen mukaan eläinpuistojen päätehtävä on uhanalaisten lajien suojeluohjelmissa mukana oleminen.

Toimitusjohtaja arvioi, että pandat vetonaulana toisivat vuodessa yli 100 000 matkailijaa lisää alueelle. Pandojen tarha valmistuu joulukuun alussa, ja eläimet saapuvat puistoon pari viikkoa sen jälkeen, eli luultavimmin jouluksi 2017.

– Meillä on käynnissä neuvotteluja ja yhteistyöhankkeita, jos yritykset haluavat tulla tähän suojeluhankkeeseen mukaan.

Minkä antaisit joulukuussa eläintarhaan saapuville pandoille nimeksi? Ehdota jutun kommenttikentässä nimeä urokselle ja naaraalle.

14 miljoonan euron lasku


Helsingin Sanomat kertoi aiemmin, että 15 vuoden sopimuksella Suomeen saapuvat pandat maksavat Ähtärille yhteensä 15 miljoonaa dollaria, eli noin 14 miljoonaa euroa. Kiina perii pandoistaan vuokraa, jonka hinta ei ole pienimmästä päästä. HS pohjaa tietonsa Al-Jazeeran tekemään selvitykseen, jonka mukaan pandaparin vuosimaksu on noin 900000 dollaria.

Pandakarhujen kalliiksi käyvä ruokavalio on yksi isoista kiistakapuloista Ähtärin pandakohussa. Pandat ruokitaan Ähtärissä bambupuulla, jota pandat syövät noin 12 kiloa päivässä. Vuositasolla se tarkoittaa noin 100 000 euron kustannuksia.

– Bambu on pandojen pääravintoaine. Tuomme bambua Keski-Euroopasta. Se on rehu, joka maksaa, mutta sen saatavuus Euroopasta on hyvä. Lopulta se on kohtuullisen edullinen menoerä, kertoo Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt