600 000 naista juhlii tällä viikolla nimipäiväänsä – Olga Temonen: ”Olen joutunut joskus puolustamaan nimeäni”

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Naistenviikolla juhlii yli 600 000 nimipäiväsankaria – kuusi ystävätärtä kokoontui Olga Temosen luo nimipäiväkahveille
Sade kopisee Marttilan kartanon kattoon. Vai ovatko ne sittenkin lasten askelia? Lapsia kun on yläkerrassa leikkimässä kaikkiaan yhdeksän.

– Tervetuloa! näyttelijä, tuottaja ja matkailuyrittäjä Olga Temonen sanoo ja toivottaa kaikki vieraat halaten tervetulleiksi Iitin Sääksjärvelle.

Tänään järjestetään nimipäiväjuhlat, ja lähes kaikki sankarit ovat jo saapuneet. Vieraiden lapset ovat liittyneet yläkerrassa Olga ja Tuukka Temosen kolmen lapsen joukkoon.

Olgan lisäksi naistenviikolla viettävät nimipäivää useat hänen kaverinsa. Heistä paikalla ovat tänään jäätelöyrityksen toimitusjohtaja Leena Adler, maskeeraaja ja tankotanssiyrittäjä Tiina Jaakkola, ratsastusvalmentaja Riikka Lehtonen, viestintäammattilainen Sari Saaristo ja luokan- ja ruotsinopettaja Reetta Ullgren.

Seitsemän päivän jakso 18.–24. heinäkuuta on naistenviikko, sillä suomalaisessa almanakassa sen kaikkina päivinä on ainoastaan naisten nimipäiviä. Ja sekös on mainio syy juhliin!


– Nämä kestit ovat mielenkiintoinen idea, sillä nykyään ei juuri pidetä nimipäiväkahveja. Naapurimme mummoikäinen Mirja harrastaa kahvituksia ja muistaa onnitella nimipäivänä. Kiva että saadaan jatkaa perinnettä, Olga sanoo.

– Ehkä vanhempien ihmisten nimipäivien muistaminen johtuu siitä, että sen ikäisillä on paperikalenteri, jossa lukevat nimet, Leena ehdottaa.

Kaikki eivät tunne toisiaan, mutta yhteinen sävel löytyy nopeasti.

– Melkoiset kelit laittoi! naiset nauravat yhdessä.

Näitä naisia ei tunnu haittaavan, että sade kastelee juhlavaatteet ja kotipihafarmin märkä hiekka kengät. Sadesää kuuluu oikeastaan naistenviikon henkeen, sillä naisten nimipäivien viikon mittainen putki on tilastollisesti usein runsassateinen.

Naistenviikolla on nimipäivä 632 000 suomalaisella. Heistä yli 280 000 juhlii ensimmäistä nimeään, loput toista tai kolmatta. Runsaslukuisin nimipäiväsankari on Johanna. Nimeä on annettu Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa 147 673 henkilölle.

Muutkin nimet ovat yleisiä – viikon sankareilla riittää kaimoja. Sari Saaristo kertoo, että hänen nimensä tuntui lapsena epäloisteliaalta.

– Luokallamme oli 1980-luvulla siistejä nimiä, kuten Emma, Krista ja Jonna. Niissä oli menevyyttä ja tulevaisuutta. Sari kuulosti pituushypyn piirikunnallisilta tai Alepan kassajonolta torstaina. Muitakin Sareja oli, joten uniikki klangi, jota kasvavana lapsena olisi nimeltä halunnut, jäi uupumaan.

Leena Adler koki lapsena nimensä aikuisten naisten nimeksi.

– Isäni olisi halunnut minusta Inkerin, mutta äiti ei suostunut siihen. Onneksi, sillä siitä olisi väännetty koulussa vaikka mitä.

Kaikki kertovat, että he ovat lopulta tulleet sinuiksi nimiensä kanssa. Nimeen on ikään kuin kasvanut kiinni. Sari sanoo, ettei nimen tarvitsekaan olla egoa hivelevä asia, vaan sen merkitys syntyy muista jutuista.

– Vanhempani ovat katselleet minua vastasyntyneenä ja ajatelleet, että tässä on meidän Sari. Mietin nimeni kautta sidettäni vanhempiini ja lapsuudenperheeseeni. Se on ihana ajatus.

On aika istua alas leivonnaisten, suolaisten ja kahvin ääreen ja kysellä kuulumiset. Olga on kerännyt pöydän ääreen ihmisiä, joita hän tuntee lapsuudesta, harrastuksista, töistä ja lastensa kautta.


Niin ihmissuhteet rakentuvat: matkan varrella erilaisista yhteyksistä. Ystävyyssuhteiden muodostamista on tutkittu paljon. Helsingin yliopiston ja Väestöliiton viime vuonna tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että pienet lapset solmivat ystävyyssuhteita samanikäisten ja samaa sukupuolta olevien kanssa.

Nuorilla ystävyyssuhteiden aloittamiseen vaikuttavat harrastukset. Niin kävi Olgalle ja Reetalle Nurmeksessa yläkouluikäisinä, kun molemmat harrastivat teatteria.

– Mietin silloin, että Olga oli erilainen kuin muut. Todella toimelias, ei massatyyppi ollenkaan. Hän oli ihan oma maailmansa, Reetta Ullgren sanoo.

Reetan katse hakeutuu keittiössä puuhaavaan Olgaan ja kysyy äänettömästi vanhojen tapahtumien yksityiskohtia. Matka on pitkä ja muisti yhteinen.

– Muistan, kun oltiin kasiluokalla pulkkamäessä ja sitten yökylässä. Mietin, että jos me ollaan jo näin isoja ja meillä on näin hauskaa kahdestaan pulkkamäessä, Reetan on oltava hyvä tyyppi, Olga muistelee.

Olgan vanhemmilla ei ollut lapsuudenystäviä ja hän oli kuvitellut, että lapsuuden ja nuoruuden ystävät jäävät taakse. Reetta sai hänet ajattelemaan, että toisinkin voi olla.


Olga kertoo Reetalle muistavansa, miltä tämän polttama vaniljakynttilä tuoksui.

– Sanoin sitten, että hauskaa kuulla sitten aikuisena, mitä sulle tapahtuu. Reetta otti nokkiinsa, että kuvitteletko sä, että me ei enää tavata silloin kun me ollaan vanhoja? Totta hitossa me ollaan aina tekemisissä!

Suurempaa riitaa tai välirikkoa ystävillä ei ole koskaan ollut. Opiskeluaikoina välit vähän etääntyivät, mutta palasivat takaisin pienen tauon jälkeen.

– Olin kyllä vähän mustasukkainen, kun aloit lukiossa seurustella Janin kanssa. Kun kävelit hänen kanssaan käsi kädessä, sinun piti pitää toisella kädellä minusta kiinni, Olga muistelee.

Toinen pieni kriisin paikka oli, kun Reetta tuli 15 vuotta sitten raskaaksi. Lapsen isä oli se sama Jani.

– Ajattelin, että miten Reetta voi tehdä minulle näin. Meillähän on vaikka miten monet festarit vielä kiertämättä!

Nyt asialle voidaan jo nauraa yhdessä, kun jälkikasvukin melskaa vintillä yksissä tuumin.

Persoonallisuudeltaan avoin aikuinen ihminen solmii moninaisempia ystävyyssuhteita esimerkiksi etnisyydeltään ja sukupuoleltaan erilaisten ihmisten kanssa, kertoo Helsingin yliopiston ja Väestöliiton tutkimus.

– Mä tykästyin siihen, että olet erilainen kuin muut hevoskentässä, Olga Temonen sanoo Riikka Lehtoselle.

– Äidinkielenopettajuus tekee susta vähän erilaisen, etkä ole mitenkään leipääntynyt, vaan hyvä persoona ja hyvä valmentaja.

Olga tutustui Riikkaan hevospiireissä kuutisen vuotta sitten, kun Riikan perhe oli muuttanut Kouvolaan. Kaksikko näkee toisiaan valmennuksissa ja kisapaikalla. Kouvola on pieni paikka, jossa hevosharrastajat tuntevat toisensa.

Hevosten kautta Olga tutustui myös Tiina Jaakkolaan kymmenisen vuotta sitten, kun tämä oli teini-ikäinen hevostyttö.

– Kuulin jotain kautta, että Olga saattaisi tarvita apua hevosten kanssa. En muista, laitoinko hänelle meiliä vai soitinko suoraan, että täällä olis yksi iittiläinen tyttö apua tarjoamassa.

Ystävyys Olgan ja Tuukan (Olgan aviomies ja elokuvaohjaaja) kanssa alkoi verrattain nopeasti, ja Tiina kävi hoitamassa hevosia jopa viidestä kuuteen kertaa viikossa. Tiina on ammatiltaan maskeeraaja ja hän tekee Temosten kanssa myös töitä.

– Olgan kanssa voi jutella, mitä tahansa sydämellä onkin. Pääsin nopeasti Olgan ja Tuukan porukkaan, ja välillä voin tulla tänne kotiin hengailemaan sisään tai tallille. He tuntuvat aidosti olevan kiinnostuneita elämästäni.


Eläimet yhdistävät Olgaa, Tiinaa ja Riikkaa. Eläinten hyvinvointi on kaikille naisille tärkeä perusarvo.

– Kun tulin katsomaan hevosia ja eläimiä tänne, huomasin, että Olgalla on eläimenlukutaitoa luonnostaan. Kaikki eläimet hoituvat ja hän ymmärtää, että menestyksen eteen pitää tehdä töitä. Eläintä ei vain rapsuteta, vaan lannatkin pitää käydä siivoamassa, Riikka sanoo.

– Tänäkin aamuna, Olga toteaa.

Perheelliselle on luontevaa tutustua myös lasten kavereiden vanhempiin. Tänään nimipäiväkahveille ovat heistä tulleet Leena Adler ja Sari Saaristo.

– Tapasimme kolme vuotta sitten, kun lapsemme olivat esikoulussa, Leena muistelee.

– Tunsin kyllä sun miehen aiemmin. Olimme kanta-asiakkaina teidän jäätelöbaarissa, Olga muistaa.

– Sieltähän se linkki on! Olet tuntenut mun miehen!

Naiset käkättävät yhdessä.


– Lasten ja lemmikkieläinten kautta olemme oppineet tuntemaan. Tajusin heti, että Olga on avoin, hersyvä itsensä. Ei tarvittu kuin yksi keskustelu kun huomattiin, että juttua riittää.

– Meillä on Olgan kanssa samanlainen huumorintaju. Ja sama tekemisen meininki. Emme myöskään nipota liikaa asioista, Sari kertoo.

Tarjolla on vastaleivottua pullaa.

– Kuka tän on leiponut? Sinä vai Tuukka? pöydässä vitsaillaan.

– No itse asiassa tää on Tuukan leipomaa.

– Hyvin koulutettu!

Pöydässä puhkeaa nauru, joka kuitenkin loppuu veitsellä leikaten. Olgan puhelin soi.

– Apua, tää on videopuhelu, miten tää toimii? Kokandeeroksen Jenni soittaa!

Näyttelijä Jenni Kokander ei ole päässyt juhliin SuomiAreena-keskustelutapahtuman vuoksi, joten hän soittaa tänne videopuhelun.

– Katso keitä kaikkia täällä on! Olga sanoo ja kierrättää älypuhelimen näyttöä muille vieraille.

– Tässä on Reetta, ystäväni Nurmeksesta. Olen kertonut hänestä.

– Mehän ollaan ihan samannäköisiä! Jenni vitsailee.

– Niin taidetaan ollakin, Reetta naurahtaa.

Olga ja Jenni tutustuivat pari vuotta sitten työkuvioiden kautta. He molemmat olivat mukana Anna Perhon kyselytunti -ohjelmassa 2015.

Yhteinen sävel löytyi jo pressikuvia ottaessa.

– Ymmärsimme toisiamme heti. Ajattelimme, että olemme jotenkin samanrotuisia ihmisiä. Joku sanoi selfietämme kommentoidessaan, että meissä on samaa energiaa.

Jenni sanoo, että Olga on työelämässä aktiivinen ja ottaa usein johtajan roolin.

– Hän kokoaa ihmisiä yhteen ja saa heistä parhaan mahdollisen irti. Hän on hyvin motivoiva ihminen. Se on voimaeläin koko ihminen!

Nimipäivävieraita katsoessa on oltava samaa mieltä.

Vieläkö joku ottaa lisää pullaa?

Naistenviikon sankarit

18. heinäkuuta: Riikka

19. heinäkuuta: Sari, Saara, Sara, Salli, Salla

20. heinäkuuta: Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta

21. heinäkuuta: Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna

22. heinäkuuta: Leena, Matleena, Leeni, Lenita

23. heinäkuuta: Olga, Oili

24. heinäkuuta: Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt