Suomalaisen kommunismin rauniot löytyvät metsästä Helsingissä, läheltä kuuluisan salamurhan näyttämöä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oppaaksi Lauttasaaren lähti Antti Matilainen.­

Suomalaisen kommunismin rauniot löytyvät metsästä Helsingissä, läheltä kuuluisan salamurhan näyttämöä

Pelätty Sirola-opisto aloitti toimintansa sodanajan ilmatorjunnan parakeissa.

Historian ironiaa.

Yleisen tietämyksen mukaan Suomen kommunistien ”puoluekoulu” Sirola-opisto toimi Hämeenlinnan Vanajanlinnassa, kunnes lakkautettiin rahan ja aatteen ehdyttyä vuonna 1994.

Se ei ole koko tarina.

Tässä tulee prologi.

Olemme tulleet etsimään marxilaiseen tieteelliseen sosialismiin perustuvan opintopolun alkua kaikista mahdollisista paikoista Lauttasaareen, yhteen Helsingin poroporvarillisimmasta kaupunginosasta!

– Nyt mennään kommunismin raunioille, huikkaa Antti Matilainen ja katoaa kapealta kävelytieltä koukkurunkoisten pihlajien ja vaahteroiden sisään.

Puut ja lähin kerrostalo Puistokaarella ovat vallanneet pois purettujen parakkien pihapiirin.­

Oksistojen alla on sammaloituneita, suorakaiteen muotoisia kiviä kuin porrasaskelmia ja matalia kivijalkoja. Kaivo löytyy ja kummallinen betoniseinäinen aukko maassa. Paikka on keskellä Lauttasaarta, Myllykallion metsän avokallioisen laen rinteessä.

Antti Matilainen on tehnyt arkeologisia tutkimusmatkoja kotisaarensa Lauttasaaren menneisyyteen.­

Antti Matilainen näyttä betonoitua reikää maassa.­

Matilaisella on kopio valokuvasta, johon hän törmäsi Arjenhistoria.fi-verkkoportaalissa, johon Kansan Arkisto on digitoinut kuvia. Kuvassa on Sirola-opisto. Se tuli sattumalta vastaan hakusanalla Myllykallio.

– Tajusin, että jestas, tuttuja maisemia, kertoo Lauttasaareen 1980-luvulla muuttanut Matilainen.

Haastateltuaan vanhoja saarelaisia Matilainen huomasi Myllykallion Sirola-opiston kadonneen ihmisten tietoisuudesta, jos oli siellä koskaan ollutkaan.

– Yksi sentään muisti ja kertoi hiipineensä piikkilanka-aidan ali kurkkimaan ikkunasta ja nähneensä Stalinin ja Leninin isot kuvat.

”Kommunismin rauniot”­

”Kommunismin rauniot”­

”Kommunismin rauniot”­

Sitten tullaan historian todelliseen paradoksiin.

Sisäoppilaitoksena toiminut kommunistinen kansankorkeakoulu asettui parakkeihin, jotka oli alunperin rakennettu Helsingin ilmatorjuntaa varten. Jatkosodassa Myllykalliolla toimi Ilmatorjuntarykmentti 1:n kuuden it-kanuunan osittain kantalinnoitettu patteri.

Kun helmikuussa 1944 Myllykallion it-tykeillä ammuttiin sulkuja punatähtisille pommikoneille, jotka kolmena yönä surisivat lauttoina Helsingin ylle, niin muutama vuosi myöhemmin it-miesten parakeissa opetettiin välirauhan sopimuksen jälkeen maan alta nousseen pitkään kiellettynä olleen SKP:n kaadereille aatetta ja yritettiin saada ilmaa punatähtisen vallankumouksen siipien alle.

Parakit osti kesällä 1945 SKP- ja SKDL -taustainen Yrjö Sirolan säätiö 170 000 markalla, kunnosti ne talkoilla ja rakensi lisätiloja. Lauttasaari ei vielä ollut tämän päivän ”kokoomuslinnake”.

Asuntorakentaminen pääsi vauhtiin 1950-luvulla, kun saari oli tammikuussa 1946 liitetty osana Huopalahtea Helsinkiin. Siltayhteys oli valmistunut vuonna 1935 ja pian sen jälkeen ensimmäiset kerrostalot.

Paljon Sirola-opiston paremmin saarella muistetaan puna-armeijan kapteeni Belovin yhä selvittämätön salamurha marraskuussa 1944 Myllykallion juurella Lauttasaarentiellä.

Innokkaita kurssilaisia Myllykallion parakissa. Taustalla henkilönpalvontakuvia.­

Sirola-opisto toimi näissä parakeissa ensimmäisen lukuvuotensa 1946/47 ennen kuin muutti Vanajanlinnaan.­

Mellakka työmaalla

Sirola-opiston synty Myllykalliolle ei nauttinut varauksetonta myötämieltä.

Opiston historiikissa Kotkan lailla (1976) entinen oppilas Teemu Oinonen kertoo 50 mellakoitsijan tunkeutuneen alueelle rikkomaan rakennustelineitä ja tarvikkeita, minkä jälkeen työmaata alettiin vartioida. Kunnostus ja uudisrakentaminen veivät kolme kuukautta.

Pirita Kiviaho tutki opiston alkuvaiheita pro gradussaan vuonna 2003. Jo keväällä 1946 parakeissa pidettiin SKP:n oma kurssi. Sirola-opiston avajaiset olivat 15.9.1946. Mustilla autoilla tulivat opetusministeri Eino Kilpi (skdl) ja sosiaaliministeri Matti Janhunen (skdl). Vieraita olivat maaherra Väinö Meltti, kouluhallituksen pääjohtaja Yrjö Ruutu ja Skdl:n kansanedustajia. Koulun johtaja Aira Kolula totesi tarkoituksena olevan ”kasvattaa terveitä verisoluja kansaan, jota oli rasittanut vuosikymmenien sairaus”.

Innostus oli suurta, mutta parakit alkeellisia. Vain yhden lukukauden jälkeen kesällä 1947 Sirola-opisto muutti Vanajanlinnaan. Parakeissa toimi vielä työläisopiskelijoiden koulukoti ja Sirolan kirjeopisto ennen kuin ne purettiin 1951.

Luonto valtasi rauniot.

Yrjö Sirola.­

Yrjö Sirola

  • Yrjö Sirola (1876–1936) oli vuoden 1918 punaisen kansanvaltuuskunnan ulkoasiainvaltuutettu.

  • Pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa oli perustamassa Moskovassa SKP:tä, jonka puheenjohtajanakin toimi. Otto Wille Kuusisen tukimies sisäisissä kiistoissa.

  • Työskenteli Kominternissa ja Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansanvalistuskomissaarina.

  • Johti 1930-luvun alussa suomalaista sektoria ulkomaisia kommunisteja maanalaiseen työhön kouluttaneessa Moskovan Lenin-koulussa.

  • Kuoli aivoverenvuotoon kesken oppituntinsa, tuhkauurna tuotiin vuonna 1957 Malmin hautuumaalle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?