Kotimaa

Jos vihollinen hyökkäisi, piilee Helsingin alla valtava etu

Julkaistu:

Helsingin alla kulkeva tunneliverkosto on Suomelle valtava etu, jos vihollinen yrittäisi vallata pääkaupungin.
Helsingin alla kulkee yli 200 kilometrin verkosto maanalaisia tunneleita, käytäviä ja suojia. The Wall Street Journal uutisoi perjantaina, että verkostolla on tärkeä maanpuolustuksellinen merkitys.

Lehden mukaan Venäjän valmistellessa ennätyssuurta Zapad 2017 -sotaharjoitusta Suomi varautuu torjumaan samanlaisen hyökkäyksen, mikä kohdistui Krimin niemimaalle keväällä 2014. Tuolloin tunnuksettomat erikoisjoukot valtasivat nopealla hyökkäyksellä hallintorakennukset ja Krim liitettiin Venäjän federaatioon kyseenalaistetulla kansanäänestyksellä.

Sotilasasiantuntija Arto Pulkki sanoo, että Suomessa ei pelätä Venäjää. Siihen suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, kuten kaikkialla Itämeren alueella.

– Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat saaneet aikaan sen, että Suomessa Puolustusvoimat on palannut koulutusorganisaatiosta takaisin selkeämmin valmiusorganisaatioksi. Erityisesti Maavoimat on ottanut ryhtiaskeleen, Pulkki sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi esimerkki valmiuden parantamisesta on Pulkin mukaan viime viikolla voimaan astunut lakiuudistus, joka kriminalisoi ”pienet vihreät miehet”, eli tunnuksettomat sotilaat.

Tunneliverkosto on kuitenkin tosi asia. Arto Pulkki kuitenkin huomauttaa, että sitä on rakennettu jo 1950-luvun lopulta lähtien. Helsingin maanalaiset tilat on suunniteltu kaupunkilaisia varten normaaleihin rauhanajan olosuhteisiin. Mahdollisuus hyödyntää niitä sotilaallisesti on syntynyt ikään kuin sivutuotteena.

– Ei Puolustusvoimilla ole mitään salaista panssarijunaa, joka vaihdetaan metron tilalle kriisitilanteessa, Pulkki sanoo.

The Wall Street Journal kertoo, että Suomi harjoitteli maaliskuussa torjumaan samanlaisen hyökkäyksen mikä kohdistui Krimille. Pulkki sanoo, että vastaavanlaisia harjoituksia on järjestetty säännöllisesti jo kauan ennen kevään 2014 tapahtumia. Ne eivät siis liity Venäjän tulevaan sotaharjoitukseen.

– Se on ollut arkista harjoitustoimintaa Suomessa vuosikymmeniä. Strateginen isku tai kaappaushyökkäys on yksi sotilaallinen uhkakuva. Se voi alkaa pienellä tunnuksettomien sotilaiden maahantunkeutumisella, maahanlaskulla tai maihinnousulla pääkaupunkiseudun rannoille.

Kaappaushyökkäyksen torjumisessa tunneliverkostosta ei ole Pulkin mukaan kuitenkaan juuri riemua. Hän sanoo, että silloin todennäköisesti liikuttaisiin ajoneuvolla maan päällä.

– Tällöin puhutaan pienistä joukoista ja yllätykseen perustuvasta strategiasta. Sellaisen iskun torjunnassa olennaista ei ole suoja, vaan mahdollisimman nopea liike.

Sen sijaan tunneliverkostosta olisi valtava etu, jos Helsingissä taisteltaisi laajemmin. The Wall Street Journalin mukaan maan alla on suojat yli 600 000 asukkaalle. Arto Pulkki kuitenkin sanoo, että jos Helsingissä käytäisiin taisteluja, sotilaallinen kriisi olisi eskaloitunut jo niin pitkälle, että kaupunki olisi todennäköisesti evakuoitu asukkaista.

– Jos Helsingissä taistellaan, maanalaiset tilat antavat puolustajalle huomattavan edun. Rakennusten ja jopa kaupunginosien välillä pystytään liikkumaan suojassa vihollisen tiedustelulta ja asevaikutukselta. Kaupungista, jossa on runsaasti järeitä rakennuksia ja maanalaisia tiloja on erittäin vaikea lyödä päättäväistä puolustajaa pois.

Sen sijaan Pulkki sanoo, että on kokonaan eri asia, tarvittaisiko Suomen kukistamiseen maanalaisia taisteluita. Hänen mukaansa nyky-yhteiskunta on haavoittuvainen esimerkiksi energia- ja ruoanjakelun suhteen.

– On muitakin keinoja vaikuttaa Suomen valtiojohtoon ja helsinkiläisten elämään kuin ryhtyä suoraan taistelemaan. Esimerkiksi sähkön tuotantolaitokset ja suurjännitejohdot ovat pääosin maan pinnalla. Niihin vaikuttamalla sotilaallisesti esimerkiksi talvella voidaan aiheuttaa tilanne, että koko pääkaupunkiseutu joudutaan evakuoimaan ilman, että maahan on tullut yhtäkään ulkovaltojen sotilasta, tunnuksellisia tai tunnuksettomia.

Metrotunneleiden lisäksi Helsingin alla kulkee esimerkiksi huoltotunneleita. Niistä tunnetuin lienee Suomenlinnan huoltotunneli, joka menee merenpinnan alapuolella. Keskustan huoltotunnelin tarkoituksena on toimia huoltokäytävänä keskusta-alueen kaupoille ja liikkeille. Yhteiskäyttötunneleissa menee muun muassa energiajakelua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä, sähkönjakelua sekä tietoliikenneyhteyksiä. Se tuo tilaa maan päälle ja antaa suojaa.

– Jos ajatellaan sotilaallista kriisiä, yhteiskäyttötunnelit mahdollistavat sen, että niiden kautta voidaan liikuttaa joukkoja. Huoltotunneleita voidaan maantietunnelien tavoin käyttää suojina asejärjestelmille, kuten ilmatorjuntaohjus- ja meritorjuntaohjusjärjestelmille. Ne ovat tunneleissa suojassa vihollisen tähystykseltä ja asevaikutukselta. Tietyin reunaehdoin niitä pystytään myös liikuttamaan maan alla, Arto Pulkki sanoo.

Lisäksi maan alla on muun muassa kriisiajan energiavarastoja, kuten polttoaine- ja kivihiilivarastoja. Sen sijaan väestönsuojista ei ole juurikaan iloa sotilaskäytössä. Pulkki sanoo, että sodan oikeussäännöt ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltävät yksiselitteisesti väestönsuojelutilojen sotilaskäytön. Asukkaille väestönsuojat näkyvät muun muassa parkkihalleina.

– Geneven sopimus kieltää yhtä lailla väestönsuojien sotilaallisen käytön kuin aseellisen toiminnan niitä vastaan. Se myös edellyttää, että siviilikohteita on aina pyrittävä suojelemaan. Helsingissä kuitenkin muistetaan, miten Neuvostoliitto aloitti talvisodan pommittamalla lukuisia siviilikohteita Helsingissä. Valitettavasti on toki muitakin kriisejä, missä väestönsuojelun tunnuksia ei ole kunnioitettu, vaan ne ovat joutuneet sotatoimien kohteiksi.

Pulkki sanoo, että lähes kaikki tiedot Helsingin tunneleista ovat julkisia. Niistä julkaistaan myös kartat. Tiedot ovat siis myös potentiaalisen vihollisenkin saatavilla, mutta se ei Pulkin mukaan tee tiloista huonompia.

– Vain pieni osa on sellaista, joka ei ole julkista tietoa. Osa maanalaisista tiloista toimii kriisitilanteina esimerkiksi johtamispaikkoina niin valtionjohdolle, kaupungin viranomaisille ja mahdollisesti sotilaille. On pieni määrä tiloja, jotka on rakennettu kriisiajan käyttöä varten.

Video:Tältä näyttävät Helsingin metron haamuasemat.