Kotimaa

Feldt-Rannasta leivottiin sdp-nuorten suosikki presidenttiehdokkaaksi – Paateron ja Haataisen puolesta puhuu kokemus

Julkaistu:

”Suomen suurin eläkeläispuolue” pelkää, ettei Maarit Feldt-Ranta onnistuisi houkuttelemaan iäkkäämpien kannattajiensa ääniä.
Sdp:n puheejohtaja Antti Rinne pystyi Porin SuomiAreenalla jo hymyilemään.

Kivisen tien jälkeen sdp sai kuin saikin presidenttikisaan kolme kokenutta ehdokasta. Vaikeuksien kautta voittoon, kuten presidentti Tarja Halonen operaatiota kuvaili.

Kesäkuun puolivälissä sdp:llä oli kuitenkin vielä sormi suussa.

Siitä kielii jo se, että jopa presidentti Tarja Halosta oli pyydetty harkitsemaan ehdolle lähtemistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eikä ehdokkaiden katoa ollut vaikea ymmärtää.

Verkkouutisten kesäkuun alussa teettämän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannatti presidentti Sauli Niinistön asettumista ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Vuoden 2012 presidentinvaalien sdp:n ehdokas Paavo Lipponen tippui kisasta jo ensimmäisellä kierroksella 6,7 prosentin kannatuksella, ja sdp saattaa hyvinkin joutua tyytymään alkuvuodesta järjestettävissä vaaleissa vastaaviin lukemiin.

Vaikka puolueessa myönnetään suoraan, että mahdollisuudet edes presidentinvaalien toiselle kierrokselle näyttävät pieniltä, käydään puolueen sisällä ennen elokuuta vielä kova kisa siitä, kenen siipi saa presidenttipelissä sdp:tä edustaa.

Jakolinjat ehdokkaiden suhteen alkavatkin jo ottaa muotoaan.

Tällä viikolla Porissa oli liikkeellä kolme toinen toistaan itsevarmempaa presidentin haastajaa.

Kansanedustaja Tuula Haatainen on toiminut sekä opetusministerinä että sosiaali- ja terveysministerinä.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero taas toimi hetken kehitys- ja omistajaohjausministerinä viime hallituskaudella. Tällä hetkellä hän on puolustusvaliokunnan ja sdp:n puoluevaltuuston puheenjohtaja.

Kansanedustaja ja sdp:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta tuli tunnetuksi sdp:n puoluesihteerinä vuosina 2005–2008.

Paaterolta voisi kokemuksen puolesta löytyä kolmikosta eniten eväitä presidentin haastoon.

Haataisen ongelmana nähdään liika asiapohjaisuus. Häntä kuvaillaan älykkääksi, mutta välillä turhan pitkäsanaiseksi ehdokkaaksi.

Kokemuksessa Feldt-Ranta ei onnistu muita ehdokkaita haastamaan, ja ulkopoliittinen kokemuskin rajautuu pitkälti pohjoismaiseen yhteistyöhön Pohjoismaisessa neuvostossa.

Demarien ehdokkaista ehdoton ennakkosuosikki Feldt-Ranta tästä huolimatta tuntuu toistaiseksi olevan. Ainakin hän vaikuttaa voittaneen puolelleen nuoret, joita sdp tällä hetkellä kipeästi kaipaisi.

Demarinuorten jäsenkyselyssä Feldt-Ranta sai jopa 40,7 prosentin kannatuksen puolueen presidenttiehdokkaaksi Haataisen jäädessä 29 ja Paateron 10 prosentin kannatuslukemiin.

Maanantaina Porin SuomiAreenassa järjestämässään kampanjainfossa Feldt-Ranta kertoi haastavansa istuvan presidentin feministisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.

Se kieltämättä erottuu nuorekkaasti muiden ehdokkaiden linjauksista, ja kuulostaa olevan sitä myös tietoisesti. Mutta innostuvatko iäkkäämmät demarit feministisestä ulkopolitiikasta, on ihan toinen kysymys.

Suomen suurimmaksi eläkeläispuolueeksikin tituleeratun sdp:n keski-ikä on korkein verrattuna muihin Suomen perinteisiin puolueisiin, ja se onkin politiikallaan koittanut pitää kiinni muiden puolueiden syliin luisuvista senioreistaan.

Sdp ei ole enää viime vuosina kuitenkaan pystynyt houkuttelemaan mukaansa nuoria kannattajia.

Myös Feldt-Rannan presidenttikampanjaryhmän puheenjohtajaksi hiljattain ilmoittautunut kansanedustaja Timo Harakka kertoo uskovansa Feldt-Rannan ”uusiin ja raikkaisiin” ulkopoliittisiin linjauksiin.

Harakka on itsekin usein ilmaissut huolensa siitä, että alle 50-vuotiaat äänestivät edellisissä eduskuntavaaleissa laimeasti sdp:tä.

– Feministinen ulkopolitiikka puhuttelee demarinuoria ilmiselvästikin, koska siellä on paljon väkeä, joille eettisyys ja arvot ovat tärkeitä, Harakka sanoo.

Antti Rinteen puolueen puheenjohtajakisassa alkuvuodesta haastanut Harakka kiistää, että Feldt-Rannan kampanjassa olisi silti pyritty erityisesti erottumaan nuorekkuudella.

Sdp:ssä on kuitenkin arveltu, että Harakka voisi koitua lopulta jopa Feldt-Rannan taakaksi, sillä hänen ei uskota nostavan vanhemmissa demareissa kovinkaan myönteisiä mielikuvia.

Itse Harakka ei usko rasitteisiin ja kertoo olevansa ”hyvää pataa” veteraanidemarien kanssa.

Oli niin tai ei, täytyy Feldt-Rannan kuitenkin lävistää puolueen omien jäsenten seula elokuussa järjestettävissä esivaaleissa, ennen kuin hän pääsee voittamaan nuorten äänet ja haastamaan areenoilla ja paneeleissa istuvaa presidenttiä feministisellä ulkopolitiikallaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt