Kotimaa

Pottakampaus ja muita körttimyyttejä – 13 asiaa, jotka tulee tietää körteistä ja viikonlopun herättäjäjuhlista

Julkaistu:

Mielikuva ankarasta herätysliikkeestä pitää pintansa, vaikka körttiläisyys on yksi kirkon sallivimmista siivistä. Moni körtti puhuu homoliittojen puolesta ja naispappeus on yleistä.
Körttiläisten herättäjäjuhlia vietetään viikonloppuna Kuopion Nilsiässä. Juhlat ovat toisiksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat viime viikonloppuna Porissa pidettyjen lestadiolaisten suviseurojen jälkeen. Paikalle odotetaan noin 30 000 kävijää.

Kysyimme Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajalta Simo Juntuselta ja herättäjäjuhlien järjestäjältä Osmo Kankaalta herännäisyydestä ja herättäjäjuhlista.

1. Körttiläisyys ja herännäisyys ovat toistensa synonyymejä

Tänä päivänä henkilö voi olla körtti tai herännyt. Aikoinaan körtti-sanaa on käytetty pilkkamielessä, mutta ajan kuluessa termi on vakiintunut osaksi neutraalia suomen kieltä.

Sen sijaan körtit eivät kutsu itseään uskovaisiksi. Sana viittaa liikaa siihen, että usko olisi lähtöisin ihmisestä, eikä Jumalasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– En ole uskovainen, olen toivovainen, vastasi kerran eräs körtti kysymykseen, kertoo toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

2. Körttiläisyys eroaa lestadiolaisuudesta paljonkin, vaikka molemmat herätysliikkeitä ovatkin

Monesti körttiläisyys sekoitetaan lestadiolaisuuteen, joka tunnetaan kurinalaisena liikkeenä. Simo Juntunen myöntää, että uskontoja tuntemattomalle körttiläisyyden avoimuus tulee usein yllätyksenä.

Hän listaa merkittävimmiksi erottaviksi tekijöiksi liikkeiden historiat ja niiden perustajat, heränneiden Paavo Ruotsalaisen ja lestadiolaisten Lars Levi Laestadiuksen, omat laulukokoelmat ja erilaiset seuraperinteet. Körttiseuroissa puheet ovat selkeästi lestadiolaisten puheita lyhyempiä.

3. Körttiläisyyttä pidetään kirkon sallivana ja avarana siipenä

Körteistä on sanottu, ettei sen jäseniä yhdistä mitkään ulkoiset tunnusmerkit, kuten säännöt tai elämäntavat.

– Vanhastaan körtit ovat arvostaneet yksinkertaisia elämäntapoja. Mitään kiellettyjen tai sallittujen asioiden listoja ei ole olemassa, ja suhtaudumme erilaisuuteen myönteisesti, Juntunen kuvailee.

Simo Juntunen muistelee erästä tapausta, jossa liikkeen uusi jäsen saapui ensimmäistä kertaa kokoukseen, ja kysyi mitä häneltä vaaditaan.

– Omat lakanat ja pyyhe olisivat hyvät olla mukana, Juntunen muistelee annettua vastausta ja nauraa.

Körttiläisnaiset saavat työskennellä pappeina. Alkoholin, tupakan tai pukeutumisen suhteen ei ole sääntöjä. Simo Juntusen mukaan myös samaa sukupuolta olevien avioliittoihin on liikkeen sisällä ollut ”hyvin paljon myönteistä suhtautumista.”


4. Körttipuku kuuluu historiaan

Etenkin iäkkäät ihmiset assosioivat körtit tummanpuhuviksi hahmoiksi, joilla on keskijakaus ja tarkasti leikattu ”pottatukka”. Tänä päivänä körttejä ei voi tunnistaa ulkonäön perusteella.

– Vanha mielikuva on syntynyt kuvien pohjilta, esimerkiksi oppikirjojen kautta. Ei herännäisyys tietenkään ole ollut samanlaista koko historiansa ajan, tämäkin on muuttunut ajan myötä. Jos jollakin on körteistä synkkä tai tumma kuva, voi sanoa että tämän päivän körttiläisyyteen on tullut värejä. Mielikuvat päivittyvät hitaasti, Juntunen pohtii.


Musta körttipuku tuli käyttöön Savossa 1820-luvulla, ja sen tarkoituksena oli korostaa vapautta koreilevasta muodista ja ulkoisesta rikkaudesta. Miesten pukuun kuului tumanharmaa takki, jonka selkäpuolella oli kolme halkiota eli körttiä ja suorat housut. Naiset pukeutuivat pitkään mustaan hameeseen. Asuun kuului myös röijy ja tumma körttihuivi sinisillä raidoilla.

Körttipuvun käyttö jäi pois sotien jälkeen.

5. Paavo Ruotsalainen on liikkeen avainhenkilö

Herännäisyyden eli körttiläisyyden juuret ovat Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla. Herätysliikkeen keskeisin hahmo oli nilsiäläinen vuonna 1777 syntynyt talonpoika Paavo Ruotsalainen, joka tunnetaan myös nimellä Ukko-Paavo. Hänen elämästään on tänä vuonna tehty Herääminen-ooppera, joka esitetään vielä kerran Nivalassa 16. heinäkuuta.

Nilsiässä sijaitsee Paavo Ruotsalaisen kotipirtti Aholansaari. Saaressa toimii nykyisin Herättäjä-Yhdistyksen omistama leiri- ja lomakeskus, jossa on myös Ruotsalaisen elämästä kertova museokokonaisuus. Siellä pidetään esimerkiksi rippileirejä.


6. Herättäjäjuhlat palaavat tänä vuonna juurilleen Nilsiään

Herättäjäjuhlat käynnistyvät tänään perjantaina 7. heinäkuuta Nilsiässä, Ruotsalaisen ja koko liikkeen synnyinsijoilla. Juhlat on pidetty paikkakunnalla neljä kertaa aiemmin, vuonna 1906, 1920, 1952, 1985.

Sunnuntaina, heinäkuun 9. päivänä Paavo Ruotsalaisen syntymästä on kulunut 240 vuotta.

7. Kesäjuhla peruttu vain kahdesti

Tänä vuonna herättäjäjuhlat järjestetään 123. kerran Vaikka paikkakunta vaihtuu vuosittain, joissakin kunnissa juhlia on vietetty poikkeuksellisen useasti: Lapualla kahdeksana, Nivalassa seitsemänä ja Ylistarossa ja Kiuruvedellä kuutena vuotena. Näillä paikkakunnilla asuu paljon körttejä. Vuosina 1941 ja 1944 juhlat peruutettiin jatkosodan vuoksi.

– Juhlat kiertävät eri maakunnissa, kohtuullisen matkan päässä eri paikkakunnilla asuville ihmisille. Mutta ratkaisevinta on se, että järjestäjäpaikkakunnalla on halua järjestää juhla, järjestäjä Osmo Kangas kertoo.

Alun perin juhlat järjestettiin yksipäiväisinä keskellä viikkoa, jotta viikonloppuisin virkatehtäviinsä sidotut papit pystyivät osallistumaan. Vasta 1960-luvulla juhlat siirrettiin viikonloppuun.

8. Siionin virret veisataan ilman säestystä

Juhlien keskiössä ovat seurat, joilla tarkoitetaan noin tunnin mittaisia puheiden ja virsien täyttämiä ohjelmanumeroita.

Virsiä veisataan säestyksettä heränneiden omasta Siionin virret -nimisestä virsikirjasta. Nilsiän juhlilla otetaan käyttöön Siionin virsien uudistettu laitos.


9. Kolehtiin voi osallistua puhelimitse, puheita voi kuunnella Körttiradiosta

Herättäjäjuhlillakin kerätään kolehtia, johon osallistuminen ei vaadi käteistä rahaa. Lahjoituksen voi tehdä puhelimitse, tekstiviestillä tai nettilahjoituksena. Paikan päällä on erikseen myös lahjoitusteltta, jossa voi käydä maksamassa maksukortilla.


– Kolehdin kerääminen on vaikeutunut viime vuosina käteisen vähentymisen myötä. Mietimme koko ajan, miten saisimme luontevan, korrektin tavan tukea toimintaa. Esimerkiksi lähimaksusysteemin käyttöönottoa tutkimme jatkuvasti, Osmo Kangas sanoo.

Herättäjäjuhlia on mahdollista kuunnella myös Körttiradion kautta verkossa vaikka toiselta puolelta maapalloa.

10. Juhlat vietetään taivasalla säällä kuin säällä

Juhlat vietetään säästä riippumatta ulkosalla. Kentälle on rakennettu noin kuusi kilometriä penkkejä. Talkoovoimin tehtävien juhlien järjestämiseen osallistuu 1 500 talkoolaista ympäri Suomen.

Osmo Kangas muistaa muutaman vuoden, jolloin Suomen kesäsää ei ole suosinut juhlaväkeä.

– Seinäjoen juhlat 2009 olivat todella kylmät, ja ihmiset joutuivat hakemaan lisää vaatteita kaupoista. Sateistakin on ollut, esimerkiksi Sotkamossa toissavuonna. Mutta tällä hetkellä täällä (Nilsiässä) paistaa aurinko, juhlasää vaikuttaa erittäin hyvältä, hän iloitsee.

11. Körttipastilli kertoo puheen oikean mitan

Körttipastilli on perinteinen tuote herättäjäjuhlilla. Alunperin valkoisia, piparmintun makuisia pastilleja voi nykyisin löytää myös salmiakin ja aniksen mauissa. Körtit sanovat pastillien sulavan suussa juuri sopivan mittaisen puheen, eli noin viiden minuutin ajan.


12. Lapuan körttimuseossa voi nähdä Paavon passin

Lapualla sijaitsee Körttimuseo, josta löytyy rutkasti liikkeen historiaa, kuvia ja äänimaisemaa. Erikoisuutena museossa voi nähdä esimerkiksi Paavon Ruotsalaisen passin, joka on kulkenut tämän matkassa esimerkiksi Viipurissa.

13. Körttiläisyys ei ole lahko

Herännäisyys on evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike. Herättäjäyhdistykseen kuuluu 5 500 jäsentä. Sen toimipisteet sijaitsevat Lapualla ja Helsingissä.

Körttiläisyyteen kuuluu olennaisesti se, että toisen uskosta ei tulisi udella.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt