Suomalaisten surkea syntyvyys enteilee nälkävuoden 1868 lukuja: ”Missään Pohjoismaissa ei ole ollut yhtä suurta muutosta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisten surkea syntyvyys enteilee nälkävuoden 1868 lukuja: ”Missään Pohjoismaissa ei ole ollut yhtä suurta muutosta”

Kuvituskuva
Julkaistu: 6.7.2017 12:40, Päivitetty 7.7.2017 11:01

Asiantuntijan mukaan vuoden 2017 syntyneiden määrä on alhaisin sitten nälkävuosien.

Tilastokeskuksen vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan suomalaisten syntyvyys on laskenut tämän vuoden tammikuun ja toukokuun välillä selvästi samasta aikavälistä viime vuonna.

Asiasta ensimmäisenä kertoi Yle.

– Kun mitataan elävänä syntyneiden määrää, niin suomalaisten syntyvyys on mennyt seitsemän prosenttia alas. Jos sama tahti jatkuu, niin tänä vuonna syntyy vain 49 000 lasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo.

Gisslerin mukaan 49 000 olisi syntyneiden määränä historiallisen alhainen. Gisslerin mukaan Suomessa syntyi alle 50 000 lasta viimeksi nälkävuotena 1868. Tuolloin lapsia syntyi vain 43 757.

Syntyneiden lasten määrä pitää kuitenkin suhteuttaa kulloiseenkin väestön- ja lisääntymisikäisten naisten määrään.

– Pitää muistaa, että vuonna 1868 suomalaisia oli paljon vähemmän kuin nykyään. Tämä ennuste osoittaa, että hedelmällisyys- tai syntyvyysluku olisi tänä vuonna kaikkien aikojen alhaisin.

Vaikka lapsia syntyi määrällisesti vähemmän vuonna 1868, oli naisten kokonaishedelmällisyysluku tuolloin kuitenkin yli tuplasti korkeampi kuin tätä nykyä. Tällä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan naisen synnyttämien lasten keskimääräistä lukumäärää.

– Tuolloin hedelmällisyysluku oli 3,4, ja tätä menoa tänä vuonna mennään alle 1,5 hedelmällisyyslukuun. Tämä luku on suomalaisittain ja pohjoismaalaisittain hyvin ainutlaatuinen.

Pitää muistaa, että vuonna 1868 suomalaisia oli paljon vähemmän kuin nykyään. Tämä ennuste osoittaa, että hedelmällisyys- tai syntyvyysluku olisi tänä vuonna kaikkien aikojen alhaisin.

Vuonna 2016 elävänä syntyi Tilastokeskuksen tilaston mukaan yhteensä 52 814 lasta.

Gisslerin mukaan lasten määrän väheneminen tänä vuonna ei sinänsä ole yllätys nousukauden vuoksi.

– Silloin tehdään rahaa eikä lapsia. Mutta se, mikä tässä on poikkeuksellista, on se, että tämä on jo seitsemäs vuosi kun syntyvyys laskee.

Gisslerin mukaan huolestuttavaa on etenkin se, että viime vuonna Väestöliiton tekemässä kyselyssä oli ensi kertaa enemmän niitä, jotka eivät halunneet yhtään lasta tai jotka halusivat vain yhden lapsen. Aiemmin kyselyssä toivottu lapsimäärä on ollut kaksi tai kolme.

Gissler sanoo, että nyt pitäisikin miettiä, onko asenteessa tapahtunut suurempi kulttuurillinen muutos. Mikäli syntyvyys ei lähde nousuun nousukaudenkaan päätyttyä, tulisikin olla huolissaan.

– Tämä on huolestuttavaa. Missään pohjoismaissa ei ole ollut yhtä suurta tai nopeaa muutosta kuin nyt Suomessa.

– Julkisvalta ei niitä lapsia tee, vaan pariskunnat ja itselliset naiset. Ainoa keino saada lapsia on katsoa, että meidän Suomi on maa, minne naiset haluavat lapsia synnyttää, hän jatkaa.

Gissler uskoo, että naisten synnyttämisnihkeyteen vaikuttavat pidemmällä aikavälillä lukuisat asiat: Sekä Suomen ilmapiiri, että merkittävät maailman tapahtumat, kuten terrori-iskut ja pakolaiskriisi.

– Näyttäisi siltä, että nämä viime aikoina tehdyt päätökset, kuten erityisesti supistukset päivähoitoon ja koulutukseen eivät edesauta lasten lukumäärän kasvamista.

Myös huoli työn löytämisestä saattaa osaltaan vaikeuttaa asiaa. Gissler muistuttaa, että moni nuori aikuinen työskentelee esimerkiksi osa-aikaisesti tai pätkätyösuhteessa.

– Kun varsinkin nuorten naisten työllistyminen on ollut hankalaa, ja on enemmän pätkä- ja silpputyötä, niin se varmaan saa miettimään, että miten se lapsi siihen kuvioon sopii, Gissler pohtii.

Jutun ingressiä on muokattu 7.7. klo 11.00: asiantuntijan mukaan vuoden 2017 syntyneiden määrä on alhaisin sitten nälkävuosien.

Tuoreimmat osastosta