HS: Lauralle jää käteen 1 430 e/kk – toiset ylivelkaantuneet raivostuivat hänen rahankäytöstään: "Sorrun aina avustusviesteihin"

rac

Julkaistu:

Laura kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa yllättyneensä siitä, kuinka helposti muut ylivelkaantuneet ryhtyvät arvostelemaan toista samassa tilanteessa olevaa henkilöä.
53-vuotias Laura kertoo Helsingin Sanomien jutussa saaneensa niskaansa viharyöpyn avauduttuaan kiperästä taloudellisesta tilanteestaan sosiaalisen median vertaistukiryhmässä.

Hän kertoo yllättyneensä, kuinka helposti muut ylivelkaantuneet ryhtyvät arvostelemaan toista samassa tilanteessa olevaa henkilöä.

– Vaikka ollaan samassa veneessä, ihmiset kommentoivat liian kovasti, Laura sanoo.

Vaikka heikko rahatilanne koetaan usein häpeän aiheena, kertoo Laura tottuneensa tilanteeseensa. Luottotietojen menetys kuitenkin hävettää.

– Haluaisin näyttää ihmisille, että luottotietonsa menettänyt ei välttämättä ole huijari. Mutta on se silti äärettömän noloa, hän sanoo.

Lauran kerrottua saavansa ulosoton jälkeen palkastaan 1 430 euroa, häntä pidettiin velallisten vertaisryhmään jopa liian rikkaana.

Puhelinlaskua kasvattavat muun muassa lahjoitukset hyväntekeväisyyteen, kuten SPR:lle, Unicefille ja Fidalle.

– Sorrun aina avustusviesteihin. Tuntuu, että jotain hyvää välillä haluan tehdä, vaikka ei paljon rahaa olekaan, Laura sanoo.

Kesälomalla etenkin lapsiperheiden tuloerot kärjistyvät. Toisten perheiden matkaillessa pitkin Eurooppaa, toisilla ei ole varaa lähteä edes jäätelökioskille, Ilta-Sanomat kertoi kesäkuun lopulla.

Toki kotimaassakin voi nauttia. Kolmen lapsen lähivanhempi Miran lomasuunnitelmiin kuuluu lähinnä kotikulmilla retkeilyä. Muuhun ei ole varaa, sillä Miran nettopalkka on 1260 euroa kuussa. Se on parisataa alle yksinhuoltajan kriittisenä pidetyn tulorajan.

– Loma-aika rasittaa kukkaroa normaaliarkea enemmän, sillä lapset saavat koulu- ja päivähoitoaikana lounaan, nuorin myös välipalan, mutta nyt ne pitää taikoa pöytään itse, tietysti mahdollisimman edullisesti. Maksuttomia aktiviteetteja ei juuri ole, Mira kertoo IS:lle.

Lapset haaveilevat joskus jäätelökioskilla käynnistä, mutta neljään jäätelöön uppoava 16 euroa on Miralle liikaa. Kevään kohokohta oli Mannerheimin lastensuojeluliiton tarjoama käynti Linnanmäellä.

– On surkeaa tyrmätä lähes jokainen lasten pyynnöistä vain siksi, ettei ole ylimääräistä rahaa. Kaverit lomailevat ympäri Suomen, käyvät risteilyillä ja tapahtumissa, toiset ulkomaillakin, Legolandissa, Junibackenissa ja muissa vastaavissa kohteissa, hän kertoo.

Miran perhe on saanut apua lasten harrastusmaksuihin Tukikummit-säätiön myöntämällä avustuksella, mutta avustus on kertaluonteinen. Mira pelkää, että ensi vuonna lasten tanssi- ja soittoharrastukset loppuvat.

– Pitää etsiä tilalle jotain ilmaista tai todella edullista ajanvietettä, esimerkiksi koulun kerhot, Mira kertoo.

Onko sinun rahankäyttöäsi arvosteltu? Keskustele oheisessa kommenttiosiossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt