Kotimaa

Eläkepäivien haaveet kaatuivat Mairen muistisairauteen – Raimo, 72, on vaimonsa rinnalla loppuun saakka

Julkaistu:

Muistisairaus
”Olemme yli 50 vuotta sitten luvanneet pitää huolta toisistamme, siitä pidän kiinni”
Muistisairaan siirtyminen kotihoidosta hoivayksikköön on dramaattinen elämänmuutos myös kotiin jäävälle puolisolle. Arki kietoutuu kodin ja hoivapaikan ympärille niin, että oma elämä tuntuu välillä jäävän kesken. Kotona on ikävä puolisoa ja hoitopaikassa omaa elämää.

Kahdessa paikassa elämisestä on kertonut muun muassa laulaja Eino Grön, jonka Marjatta-vaimo asuu hoitokodissa Espoon West Endissä. Grön jakaa elämänsä Floridan-kodin ja Espoon välillä.

Seinäjokinen Raimo Somppi ymmärtää hyvin eri perheiden erilaisia käytäntöjä. Jokainen pari tekee omat ratkaisunsa omien lähtökohtiensa mukaan.

Somppi vierailee yksityisessä hoitokodissa asuvan Maire-vaimonsa luona kolmen päivän välein. Yhteiset hetket ovat molemmille tärkeitä, vaikka Maire ei pysty enää puhumaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Mairella on paljon asiaa, hän puhuu paljon, mutta en saa puheesta selvää. Viimeksi kun kävin, hän oli jostakin asiasta kovin surullinen. Silmät kostuivat ja hän puhui omaa kieltänsä murheellisella äänellä. Siitä tuli minullekin murhemieli. Muistisairaan kohtaamiseen liittyvät tunteet ja hellä kosketus, 72-vuotias Somppi toteaa vakavasti.

Muistisairaan kotihoito edellyttää jaksamista ja turvavälineitä

Muistisairaus koskettaa syvästi koko perhettä. Sairauden edetessä perheenjäsenten on mietittävä koti- ja palveluasumisvaihtoehtoja.

Projektikoordinaattori Mailis Heiskanen Muistiliitosta sanoo, että arkielämän järjestelyt aiheuttavat monenlaisia pohdintoja esimerkiksi liiton vertaistuen puhelinpalvelussa.

– Suunta on selkeästi kotihoidossa ja kotona pärjäämisessä mahdollisimman pitkään. Koti ei kuitenkaan aina ole paras ja turvallisin paikka muistisairaalle. Kaikki ratkaisut pitäisi tehdä yksilöllisesti perheen omista lähtökohdista, Heiskanen huomauttaa.

Kotihoidon tueksi on kehitetty monenlaisia apu- ja turvavälineitä. Esimerkiksi ulko-oven eteen asetettava hälytinmatto kertoo muistisairaan lähdöstä ulos. Liesivahti hälyttää, jos sähköhellan levy jää päälle. Paikantamislaitteista löytyy monelle muistisairaalle hyvä apuväline itsenäisen elämän jatkamiseen.

Omaishoitajan on hyvä pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.

– Jokainen muistisairaan omaishoitaja tarvitsee huilaushetken ja lyhytaikaishoito on siihen hyvä ratkaisu, Heiskanen toteaa.


Rivitalosta oli liian helppo karata

73-vuotias Maire Somppi sairastui muistisairauteen pian kymmenen vuotta sitten. Puoliso huomasi vaimonsa unohtelevan asioita ja hukkaavan tavaroita. Alzheimerin taudin keskivaikean diagnoosin Maire sai marraskuussa 2008.

Sompit asuivat Seinäjoella rivitalossa, josta Mairen oli liian helppo karata. Uusi koti hankittiin kerrostalosta, jonne pariskunta kotiutui hyvin. Hoivakotiin muutto tuli kuitenkin ajankohtaiseksi varsin pian.

Kolme vuotta sitten Maire sai paikan hoitokodista. Yhteisen elämän muuttuminen eri paikoissa asumiseksi oli aluksi hankalaa molemmille.

– Elämä muuttui uskomattoman dramaattisesti. Se oli raskasta aikaa. Osa ystävistä karttoi meitä, kun he eivät tienneet miten suhtautua. Onneksi saimme uusia ystäviä omaishoitajatoiminnan kautta, Raimo kertoo.

Sairaus kaatoi eläkepäivien haaveet

Mairen sairauden pahentuessa Raimo sanoo miettineensä monet kerrat vaimonsa tulevia vuosia.

– Miten hänelle käy, jos minä en jaksa tai kuolen ennen häntä? Oma terveys huolettaa siksi todella paljon. Yritän liikkua ja pysyä terveenä, mutta koskaanhan ei voi tietää mitä tapahtuu, hän pohtii.

Raimo Somppi oli ennen eläkkeelle jäämistään reissutöissä. Kun Maire ja Raimo suunnittelivat eläkepäiviä, mielessä oli asuntoautoilu ja matkustelu ympäri Suomea tuttavia tapaillen. Puolison sairastuminen kaatoi kaikki haaveet.

Raimo ei ole silti koskaan ajatellut jatkavansa elämäänsä ilman Mairea.

– Sairastumisen jälkeen jotkut tulivat kysymään, että otanko minä eron Mairesta. Se tuntui loukkaavalta. Olemme yli 50 vuotta sitten luvanneet pitää huolta toisistamme, siitä pidän kiinni, Raimo painottaa.

 

Sairastumisen jälkeen jotkut tulivat kysymään, että otanko minä eron Mairesta. Se tuntui loukkaavalta.

Omaishoitajan roolia hän pitää raskaana. Kukaan ei tule kysymään hoivaajapuolisolta miten tämä voi.

– Yhteiskunta voisi olla enemmän tukena. Omaishoitajat saavat kuntoutuslomia kahden vuoden välein. Siitä on iso apu, mutta apua tarvittaisiin enemmän. Kuntoutuksessa omaishoitajat saavat tarvitsemaansa vertaistukea ja jakavat omia kokemuksiaan.

Raimon jaksamisen tukipilareita ovat olleet ystävät ja perhe. Tuusulassa asuva poika käy perheineen Mairen luona tiiviisti.

– Huolenpitokaveruus lohduttaa, niitäkin sydämiä on ympäristöstä löytynyt. Ystävät antavat voimia, ilman heitä pimeitä hetkiä olisi paljon enemmän, Raimo sanoo.

Muistisairaille tarjolla vertaistukea

0800 9 6000 Vertaislinja-tukipuhelin muistisairaiden omaisille, maksuton, joka päivä klo 17-21.

09 8766 550 Muistineuvo-tukipuhelin, muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12-17 (0,08€/min.+pvm).

Vertaislinja-keskustelupalsta http://discussion.muistiliitto.fi/

020 7806 599 Omaishoidon neuvonta ma-to klo 9-15 (lankaverkosta 8,35 snt/puhelu, 8,83 snt/min, matkapuhelinverkosta 8,35 snt/puhelu, 22,32 snt/min)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt