Telegram siirsi toimintojaan Suomeen – asiantuntija: ”Venäjä voi käyttää poliittisen painostuksen välineenä”

Julkaistu:

Kyberasiantuntija Aapo Cederberg pitää mahdollisena, että Venäjä voisi valmistella edellytyksiä laajemmalle informaatiovaikuttamiselle Suomessa.
Sveitsissä toimivan tutkimuslaitoksen kyberasiantuntijan Aapo Cederbergin mukaan venäläisen viestintäpalvelu Telegramin pysyvämpi siirtäminen Suomeen voisi toimia Venäjälle poliittisen painostuksen välineenä.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla venäläismedioihin viitaten, että viestintäpalvelu Telegram olisi siirtänyt kaikki työntekijänsä Pietarista Suomeen.

Syyksi Telegramin ulkomaille siirtämiselle on kerrottu venäläisviranomaisten painostus. Venäjän viranomaiset ovat ryhtyneet vaatimaan Telegramia tallentamaan palvelunsa viestintäliikennettä ja luovuttamaan tietoja pyydettäessä myös viranomaisille.

Telegram on suosittu Venäjällä etenkin opposition keskuudessa.

Poliittisen opposition lisäksi Telegramin ovat löytäneet muutkin tahot, jotka hyötyvät sen tarjoamasta salatusta viestinnästä.

Venäjän federaation turvallisuuspalvelu FSB on viime aikoina kertonut esimerkiksi Isisin käyttävän Telegramia propagandan levittämiseen. Viime viikolla FSB kertoi muun muassa huhtikuisen Pietarin pommi-iskun tekijöiden käyttäneen sovellusta.


Venäjä onkin Cederbergin mukaan rakentanut Telegramin ympärille vahvan terrorismin tukijan narratiiviin, joka voi hänen mukaansa toimia poliittisen painostuksen välineenä myös Suomea vastaan.

– Väittämällä Suomen tukevan terroristista toimintaa Venäjä saa argumentteja Suomea vastaan. On oletettavaa, että tässä tapauksessa Venäjän lehdistöä käytetään välineenä meitä vastaan, Cederberg sanoo.


Cederbergin mukaan onkin mahdollista, että Venäjä voisi valmistella edellytyksiä laajemmalle informaatiovaikuttamiselle Suomessa.

– Oleellista saattaa olla, että omalle väestölle Venäjä pääsee kertomaan, miten länsimaat tukevat terrorismia, Cederberg sanoo.

Aikaisempana esimerkkinä vastaavasta Venäjän harjoittamasta painostuksesta Cederberg antaa Mikael Storsjön ja hänen ylläpitämänsä Kavkaz Center -sivuston tapauksen vuodelta 2013.

Venäjä pyrki lisäämään tshetsheenikapinallisia tukevan Kavkazcenter-sivuston julkaisijayhteisön puheenjohtajana toimineen Storsjö YK:n kansainväliselle terroristilistalle.


Yritys houkutella suomalaisia käyttäjiksi

Cederberg pitää mahdollisena, että Telegramin ympärille rakennettu poliittinen painostus on vain tapa varmistaa, että palvelun käyttäjinä pysyvät juuri ne tahot, joita Venäjän turvallisuusviranomaiset haluavat seurata.

Poliittinen paine ja sitä seuraava Telegramin liiketoimintojen siirtäminen toiseen maahan voidaan Cederbergin mukaan nähdä eräänlaisena mainoksena ja takeena Telegramin turvallisesta maineesta.

– Voi olla, että todellisuudessa suomalaisia yritettäisiin vain saada kanavoitua uusiksi käyttäjiksi, Cederberg sanoo.

Telegram suojaa viestintäliikennettään itse kehittämällään menetelmällä, joka on saanut asiantuntijoilta myös kritiikkiä. FSB:llä onkin arveltu olevan jo nyt pääsy ainakin osaan palvelun viestinnästä.

Ei ole ensimmäinen kerta, kun viestintäpalvelu Telegramin perustaja Pavel Durov joutuu Venäjän viranomaisten kanssa napit vastakkain.

Ennen Telegramin syntyä Durov perusti veljensä Nikolain kanssa Venäjän suosituimman sosiaalisen median palvelun VKontakten. Veljekset joutuivat kuitenkin luopumaan perustamansa palvelun omistuksista.

Durov kertoi tuolloin Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n vaatineen häntä luovuttamaan yhteisöpalvelu VKontakten käyttäjien tietoja.

VKontakte siirtyi lopulta Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaikutusvallan piiriin, presidentin ystävälle Alisher Usmanoville.

Venäjän rikkaimpien joukkoon lukeutuva Usmanov omistaa myös Venäjän suosituimman Mail.ru-sähköpostipalvelun ja Venäjän toiseksi suurimman matkapuhelinoperaattorin MegaFonin.

Pavel Durov lähti Venäjältä vuonna 2014. Sekä Pavel Durov että Telegramin henkilökunta vaihtavat asemamaataan tasaisin väliajoin.