Irtisanottu soitti kerran vuodessa entiselle työpaikalle ja kysyi saman kysymyksen

Julkaistu:

Irtisanominen on kova paikka myös irtisanojalle, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Unettomuutta, ahdistusta, itkua mutta myös uhkailua, puhelinhäirintää ja väkivallan uhkaa – kaikkea tätä johtajat joutuvat kokemaan irtisanomisten jälkeen.

19 eri ikäistä johtajaa kertoo Tiina Martelius-Lounialan viime perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa johtamisen väitöstutkimuksessa, miltä tuntuu irtisanoa ihmisiä. Tutkija yllättyi, miten rajuihin tilanteisiin johtajat joutuvat.

– En ollut tullut ajatelleeksi, että johtajat joutuvat kokemaan fyysistä uhkaa ja pelottelua. Irtisanominen on surullista ja järkyttävää, ja muutama itki, kun kertoi kokemuksistaan, Martelius-Louniala kertoo.

Yksi haastatelluista johtajista on Outi, joka on toiminut johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan sekä Suomessa että ulkomailla ja irtisanonut työssään monia ihmisiä.

Pienikokoinen nainen on joutunut raavaita miehiä irtisanoessaan miettimään, miten pärjää, jos tilanne kärjistyy. Joskus taas hän on joutunut taluttamaan irtisanotun kädestä pitäen työterveyteen.

– Silloin olen miettinyt, että onkohan se ihan terveellistä, että olen ottanut heitä siihen omaan autoon. Mutta ei sitä kukaan muu voi hoitaa. Kyllä ne minun vastuullani ovat, Outi kertoo väitöstutkimuksessa.

Tiina Martelius-Louniala kertoo, että huoneista, joissa irtisanomiset kerrotaan, siivotaan pois kaikki irtotavara.

– Pöydällä ei saa olla nitojaa, jolla heittää. Ja aina on pöytä välissä, ettei ole niin helppo tulla päälle, hän kertoo.

Fyysistä uhkaa enemmän johtajat kertovat pelkäävänsä tilanteita, joissa irtisanottu menee lukkoon. Itkemisen ja raivoamisen pystyy ottamaan vastaan, mutta ei sitä, että toinen ei kuule eikä ymmärrä mitään.

– Olen joskus miettinyt, että herranjumala, jos tuo sekoaa täysin tässä, että mitä sitten teen, Outi kertoo.

Epäonnistunut irtisanomistilanne johtuu Martelius-Lounialan mukaan useimmiten tunnekyvykkyyden ja osaamisen puutteesta. Kokenut johtaja osaa irrottautua papereista ja kohdata toisen ihmisenä.

Martelius-Lounialan haastattelemat johtajat kertovat, että irtisanominen tuntuu pahalta. Outista potkujen antaminen tuntuu niin pahalta, että se oksettaa ihan fyysisesti.

– Se on helvetinmoinen tilanne. Minusta tuntuu, että ihmiset, jotka eivät ole tehneet sitä, eivät voi tajuta, miten vaikeaa se on, Outi kertoo.

Kokenut johtaja kertoo kehittäneensä systeemin, joka auttaa olemaan ajattelematta irtisanomiaan ihmisiä yökaudet.

– Se ei ole kylmettämistä vaan ammattitaitoa, Outi kertoo.

Martelius-Louniala kertoo, ettei irtisanojalla ole työyhteisössä juuri ymmärtäjiä. Eräällä työpaikalla irtisanomiset olivat torstaina, ja perjantaina johtaja sai tuntea nahoissaan työpaikkansa säilyttäneiden kaunan.

– Se meni ihan kiusaamiseksi. Kun johtaja meni tapansa mukaan kahvihuoneeseen aamulla, muut ottivat mukinsa ja lähtivät pois, hän kertoo.

Johtajat kertovat tutkimuksessa, kuinka irtisanotut ovat vainonneet jälkeen päin.

Eräs irtisanottu soitti joka vuosi irtisanomispäivänä ja kysyi, miksi hänet irtisanottiin.

Joskus työpaikkansa menettänyt voi päätyä jopa äärimmäiseen ratkaisuun.

– Eräs johtajista kertoi, että kun irtisanomisesta oli kulunut aikaa muutama viikko, irtisanotun vaimo ilmoitti, että mies oli vetänyt viinaa ja löytynyt sitten narun jatkeena. Kyllä se pahalta tuntuu. Siinä miettii, että olisiko voinut toimia toisin.

Väitöstutkimuksesta uutisoi aiemmin Helsingin Sanomat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt