Kotimaa

Tiesitkö, missä menee oikeasti yöttömän yön raja? Koulussa opetettiin jotain ihan muuta

Julkaistu:

Yöttömän yön raja menee etelämpänä kuin koulussa opetettiin.
Moni luulee, että yöttömän yön raja kulkee napapiirillä. Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole.

– Raja kulkisi napapiirillä, jos aurinko olisi pistemäinen eikä maapallolla olisi ilmakehää. Kummatkaan eivät olisi kovin kivoja vaihtoehtoja, erikoissuunnittelija Asko Palviainen Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta sanoo.

Yöttömän yön raja kulkee oikeasti lähes asteen verran napapiirin eteläpuolella, akselilla Kemi–Kuusamo. Tarkemmin sanottuna 50 kaariminuuttia etelään, kun yksi aste on 60 kaariminuuttia.


Tähän on kaksi syytä. Auringon nousu- ja laskuajat lasketaan auringon kiekon yläreunan eikä keskipisteen mukaan. Toiseksi ilmakehä taittaa valoa. Tämä refraktiona tunnettu ilmiö on suurimmillaan horisontissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jos aurinko näkyy horisontin yläpuolella, onkin se todellisuudessa juuri horisontin alapuolella, Palviainen kertoo.

Raja halkoo paikkakuntia

Yöttömän yön raja halkoo hiuksenhienosti esimerkiksi Kemin siten, että osassa Kemiä on yötön yö, mutta eteläosissa aurinko nousee ja laskee joka päivä. Samoin osa Kuusamosta kuuluu yöttömän yön alueeseen ja osa ei.

Taivalkosken keskustaajamassa aurinko virallisesti nousee ja laskee, mutta pitäjän pohjoisosissa sijaitsee Kostonjärvi, jossa onkin yötön yö. Sielläkin, missä aurinko nousee ja laskee, aurinko laskee vain muutamaksi minuutiksi.

– Käytännössä eron havaitseminen on hyvin vaikeaa. Se vaatisi sen, että olisi näkyvyys horisonttiin ja ilma hyvin kirkas, Palviainen sanoo.


Yöttömät yöt käyvät vähiin

Kaamoksen raja puolestaan kulkee noin asteen verran napapiirin pohjoispuolella. Väliin jäävät mm. Rovaniemi, Kemijärvi, Kuusamo ja osa Kemistä, joissa on siitä erikoinen tilanne, että paikkakunnilla on yötön yö mutta ei kaamosta.

Pian yöttömän yön ilot kuitenkin loppuvat rajan eteläisimmissä osissa. Kemissä yötön yö kesti 18.–24.6., Kuusamossa yötön yö päättyy perjantaina. Auringon laskun jälkeen koittaa hetkeksi ns. yhteiskunnallinen eli porvarillinen hämärä, jolloin nimi tulee historiallisesti siitä, että ulkona näkee vielä työskennellä.

Yöttömän yön yllättävän eteläisestä rajasta kirjoitti ensimmäisenä Koillissanomat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt