Suomalaisessa mielisairaalassa tehtiin potilaille lobotomialeikkauksia parikymmentä vuotta – näin ”viimeinen keino” vaikutti ihmisiin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisessa mielisairaa­lassa tehtiin potilaille lobotomia­leikkauksia parikymmentä vuotta – näin ”viimeinen keino” vaikutti ihmisiin

Lobotomia, sähköshokit ja insuliinihoito edustivat aikansa huippua.

14.6.2017 18:05

Mielisairauksiksi luokiteltuja tiloja on hoidettu vuosikymmenten varrella usein eri tavoin. Monet hoitomuodot vaikuttavat nykysilmin karuilta. Tavoitteena on kuitenkin aina ollut ajankohtaisimman tiedon mukainen hoito.

Artikkelin videolla HUS:n kliininen opettaja Timo Laaksonen esittelee Suomen ensimmäisen sähköshokkilaitteen ja Kellokosken sairaalan lobotomiavälineet.

Tunnetuimmista hoidoista lobotomialla on pelottavin historia. Sähköshokkihoitoa annetaan edelleen, mutta hoitokäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi.

Lobotomia oli 1940- ja vielä 1950-luvunkin lupaavinta hoitoa psykiatriassa. Ensimmäinen lobotomialeikkaus tehtiin Kellokoskella vuonna 1949. Hoitomuotoa pidettiin alusta lähtien viimeisenä vaihtoehtona, eikä sitä tehty akuutisti sairastuneille tai lapsille. Viimeiset lobotomialeikkaukset tehtiin maailmalla 1970-luvun puolivälissä.

– Potilaiden luovuus katosi tunne-elämän mukana. Itkua tai naurua ei tullut loogisesti, kun tunne-elämän hermoradat olivat katkenneet. Sitten oli joitakin potilaita, jotka pystyivät ihan yliopisto-opintoihin lobotomian jälkeen, toteaa HUS:n kliininen opettaja Timo Laaksonen.

HUS:n kliininen opettaja Timo Laaksonen muistuttaa, että äärimmäisillä hoitomuodoilla oli hyvä tarkoitusperä.

Lobotomiassa on käytetty erilaisia tekniikoita. Kellokosken välineillä kumpaankin ohimoon porattiin reiät, ja leikkaava lääkäri katkaisi aukkojen kautta otsalohkojen ja aivojen takaosien välisiä hermoratayhteyksiä.

Laaksonen kertoo, että kolmannes lobotomiapotilaista hyötyi hoidosta, kolmanneksella tila pysyi ennallaan ja kolmanneksella tila heikkeni.

– Se täytyy ymmärtää, että aina on toimittu sen hetkisen parhaan tiedon mukaan. Emme voi tietää, mitä nykymenetelmistä ajatellaan 100 vuoden päästä.

Sähköshokkihoidolla on Kellokosken sairaalassa erityislaatuinen historia. Vuonna 1933 Kellokoskella lääkärintyöt aloittanut Paavali Alavirta osti nimittäin Suomen ensimmäisen sähköshokkilaitteen omilla rahoillaan Tukholmasta vuonna 1941.

Kyseessä oli vaihtovirtalaite, ja hoitohenkilökunta antoi sähköiskun kahden ohimoille kiinnitetyn elektrodin välityksellä. Neljä hoitajaa piti potilaan aloillaan. Sopivan jännitteen löytäminen oli aluksi vaikeaa. Liian lyhyt impulssi tai alhainen volttimäärä saattoi johtaa äärimmäisen kivuliaaseen aivosähköiskuun.

Ensimmäinen sähköshokkilaite saapui Kellokosken sairaalaan 1940-luvun alussa.

Onnistuessaan sähköisku vei epileptisen kohtauksen kaltaiseen kouristukseen, joka auttoi etenkin vaikeasti masentuneita.

Nykyään sähköhoidot, eli ECT-hoidot, tehdään nukutuksessa.

Kolmas yleisesti käytössä ollut hoitomuoto oli insuliinihoito. Insuliinihoitoa annettiin ensimmäisen kerran Euroopassa 1920-luvulla, ja 1950-luvulla sitä yhdistettiin sähköhoidon kanssa.

Menetelmässä potilas saatettiin insuliinin avulla syvään koomatilaan. Insuliinihoidon parantavaa mekanismia ei tunneta vieläkään, mutta siitä oli selkeää apua skitsofreniapotilaille.

Kellokosken sairaalamuseo on avoinna yleisölle Tuusula-viikolla tiistaista 18.7. perjantaihin 21.7. kello 11–17 ja viikonloppuna 22–23.7. kello 12–16. Ryhmät pääsevät tutustumaan museoon tilauksesta 25.–28.7.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?