Puolustusvoimat ottaa käyttöön turvallisuustasojärjestelmän. Puolustusvoimat säätelee sen avulla turvallisuuteen liittyviä toimia omassa organisaatiossaan.
Turvallisuustilanteen muutoksiin reagoidaan säätämällä puolustusvoimien turvallisuustasoa tilannetta vastaavaksi.
Järjestelmä on tarkoitettu Puolustusvoimien henkilöstön ja toiminnan suojaksi, jotta Puolustusvoimat kykenee ylläpitämään kykynsä täyttää tehtävänsä kaikissa tilanteissa.
Ilta-Sanomat kysyi everstiluutnantti Hannu Koivistolta, mistä on kyse.
Voivatko turvallisuustasot olla erilaiset maan eri osissa?
– Kyllä voivat. Puolustusvoimien turvallisuustaso määritetään valtakunnallisesti ja paikallisesti tuota tasoa voidaan nostaa, Koivisto sanoo.
Mitkä tekijät voivat vaikuttaa tason nostoon?
– Uhkatekijät, jotka voivat vaikuttaa erityisesti puolustusvoimien tehtävien täyttämiseen, henkilöstön turvallisuuteen, materiaalin tai kiinteistöjen turvallisuuteen, hän kertoo.
Vallitsevaa turvallisuustasoa kuvataan neliportaisella järjestelmällä sekä väri- että kirjainkoodeilla A–D, vihreästä punaiseen. Mitkä ovat tarkkaan ottaen muut värit ja muuttuuko väri aina kirjaimen mukaan? Onko nyt voimassa kaikkialla taso A vihreä?
– Koko Puolustusvoimat on perustasolla. Värit muuttuvat kirjaimien mukana. A vihreä, B keltainen, C oranssi, D punainen.
Tason korotukset eivät siis merkitse sotilaallisen valmiuden kohottamista, mutta missä tapauksessa esimerkiksi vartiointia lisätään?
– Vartiointia lisätään tilanteessa, jossa sotilaskohteisiin saattaa kohdistua fyysistä uhkaa, esimerkiksi tiedustelun tai tunkeutumisyritysten muodossa, Koivisto painottaa.
Koiviston mukaan oli sattumaa, että Suojelupoliisin tiedotustilaisuus ja Puolustusvoimien tiedote osuivat samalle päivälle.
