Perussuomalaisen eduskuntaryhmän tiistaina ilmoitettu dramaattinen repeäminen on kuin toisinto 1970-luvulta.
Tuolloin asialla oli perussuomalaisten edeltäjä: Suomen maaseudun puolue SMP. Veikko Vennamon johtama puolue oli saanut vaalivoiton kaksi vuotta aiemmin. Sillä oli 18 kansanedustajaa.
– Tilanne oli tuolloin siinä mielessä erilainen, että SMP oli marginaalissa oleva puolue ilman vaikutusvaltaa. Nyt hajoaa sentään hallituspuolue, poliittisen historian professori Vesa Vares vertaa tilanteita.
Vares ei muista vastaavaa tilannetta, jossa hallitusvastuussa oleva puolue repeää.
1970-luvun repeäminen oli siinä mielessä dramaattinen, että se liittyi presidentti Urho Kekkosen uudelleen valintaan.
Hallituspuolueet puuhasivat poikkeuslakia, jolla voitiin jatkaa Kekkosen toimikautta. Ne tarvitsivat ääniä poikkeuslain säätämiseen. SMP:n äänet olivat ratkaisevia.
Vennamo oli tunnettu räväkästä esiintymisestään.
SMP:n Vennamo vastusti lakia. Hän määräsi muut puolueen kansanedustajat äänestämään lakia vastaan.
Suuri osa vennamolaisista kannatti poikkeuslakia. SMP:n eduskuntaryhmä hajosi syyskuussa 1972.
Ryhmästä lähti 12 kansanedustajaa. He perustivat SKYP:n eli Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen.
– SMP:n sisällä oli noussut paljon tyytymättömyyttä Vennamoa vastaan. He kokivat, että Vennamo toimii liian itsevaltaisesti, Vares selvittää.
Hallituspuolueet olivat muuttaneet puoluetukea niin, että jos yli puolet eduskuntaryhmästä eroaa ja he muodostavat uuden ryhmän, lähtevät kansanedustajat saavat puoluetuet mukaansa.
Vennamo hermostui ja nimitti loikkareita seteliselkärankaiseksi.
– Tämä muutettiin takaisin pari vuotta sitten nimenomaan Timo Soinin vaatimuksesta. Jos joku lähtee, hän ei saa rahoja mukaansa.
SKYP:n tarina loppui nopeasti. Puolueella oli vuoden 1978 presidentinvaaleissa oma ehdokkaansa. Hän ei saanut yhtään valitsijamiestä.
Eduskuntaryhmien repeämiset ovat olleet Suomen eduskunnassa varsin harvinaisia.
– Periaatteessa vennamolaisuus on syntynyt samalla tavalla, Vares muistuttaa.
Veikko Vennamo erosi Keskustan edeltäjästä Maalaisliitosta 1950-luvulla.
– Kovin moni ei sitä huomannut 1950-luvulla. Veikko Vennamon lisäksi puolueesta ei lähtenyt silloin muilta.
1950-luvulla näkyviä repeämisiä oli demarileireissä.
Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta erosi 1950-luvun lopulla kekkosmyönteinen siipi TPSL eli Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto.
1930-luvulla kokoomuksesta lohkesi IKL eli Isänmaallinen kansanliike. IKL alajärjestöineen lakkautettiin syksyllä 1944 Moskovan välirauhasopimuksessa.
