Miten reagoi Tauno Palon haamu, kun Hornetit jyrisevät tänään Harakan kummitustalon yli? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miten reagoi Tauno Palon haamu, kun Hornetit jyrisevät tänään Harakan kummitustalon yli?

Tauno Palo työskenteli nuorena Kemiallisella koelaitoksella Harakan saarella. Perjantaina Harakka jää ilmailunäytöksessä nähtävän kaluston lentolinjan alle.

Julkaistu: 9.6.2017 13:14, Päivitetty 9.6.2017 15:14

Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen tarkkailee lentomelun vaikutuksia lokkeihin, hanhiin ja tarvittaessa haamuihin.

Tämän päiväinen lentonäytös Kaivopuiston edustalla poikkeaa viime sunnuntain lentonäytöksestä yhdellä tavalla: kuuluisaa ja monien kaipaamaa Hornet-meteliä on paljon enemmän.

Katso tärpit perjantain ilmailunäytökseen tästä. Ohjelma päivittyy myös Ilmailumuseon sivuille.

Horneteilla saa tänään lentää jälkipoltolla eli kovilla tehoilla alimmillaan 150 metrissä. Sunnuntaina lippujuhlapäivän lentonäytöksessä Hornetin alin korkeus nostettiin viime hetkellä 300 metriin.

Sitä vaati Helsingin Ympäristökeskus, nykyinen Ympäristöpalvelut.

– Ero on siinä, että tänään lentoalue on tyhjennetty ihmistä, kertoo Kaivopuiston ilmailunäytöksen johtaja Perttu Karivalo.

Tämä tarkoittaa erityisesti Harakan saarta, joka jää juuri lentolinjan alle ja keskelle.

Sunnuntaina Harakassa oli ihmisiä. Siellä toimii Ympäristöpalveluiden Luontokeskus, joka on suosittu nähtävyys. Harakassa on myös, entisessä puolustusvoimien Kemiallisen koelaitoksen kivitalossa, runsaasti taiteilijoiden työtiloja.

Puolustusvoimien Kemiallinen laitos kehitteli Harakassa räjähteitä. Tämä talo jää tänään suoraan Kaivopuiston ilmailunäytöksen lentolinjan alle ja keskelle.

Tänään Harakka tyhjennetään ja sinne perustaa tukikohtansa ilmailunäytöksen varalennonjohto. Varsinainen lennonjohto on merellä rajavartiolaitoksen aluksella.

– Jos alukselle tulee joku hälytystehtävä näytöksen aikana, meillä pitää olla back up -lennonjohto, Karivalo selittää.

Täysin tyhjäksi Harakkaa ei saada. Kemiallisen koelaitoksen synkkään linnamaiseen kivitaloon tulee jäämään haamu, jonka epäilleen olevan, olleen, näyttelijä Tauno Palo (1908-1982).

– Saa nähdä, loukkaantuuko se metelistä eikä enää ilmesty, naurahtaa Helsingin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Ympäristöpalvelut järjesti keskiviikkona Harakassa tilaisuuden, jossa julkistettiin Helsingin saaristolinnustosta kertova kirja Lukuja luodoilta. Tuolloin Harakan Luontokeskuksen ympäristökasvattaja Asta Ekman paljasti yllättäen, että Kemiallisen laitoksen kivitalossa on tehty toistuvia, joskin epävarmoja havaintoja noin ”kolmikymppisestä erittäin komeasta miehestä”, joka ei ole lihaa ja verta ja jonka epäilleen olevan Tauno Palon haamu.

Tauno Palo (Brännäs) oli nuorukaisena töissä Harakassa Kemiallisella koelaitoksella, jonka rakennus valmistui vuonna 1929. Palo oli aloittanut työt jo 15-vuotiaana.

Kerran Palo kiidätettiin Harakasta Kirurgiseen sairaalaan, kun hän oli polttanut itsensä fosforilla. Palon tehtävä oli sekoitella kemiallisia aineita oikeille kemisteille. Hän saattoi olla huolimaton haaveillessaan isommasta urasta.

Tässä linnamaisessa kivitalossa toimi alunperin puolustusvoimien Kemiallinen koelaitos, jonka kemistejä avusti paremmalla ja huonommalla menestyksellä tuleva näyttelijä Tauno Palo. Hänen sanotaan kummittelevan talossa yhä.

Vaikka Palo laboratoriossa tunaroi, kunnostautui hän tarinan mukaan muilla tavoin.

– Kerran hän oli katsellut Uunisaaren salmesta kulkevia laivoja ja huomannut kauniin naisen joutuvan veden varaan. Tauno oli rientänyt rantaan ja uinut pelastamaan hänet, Luontokeskuksen Harakan legendoista kiinnostunut Ekman kertoi.

Myöhemmin Palo suuntautui nimenomaan sankarinäyttelemiseen.

Ympäristötarkastaja Pakarinen menee Harakkaan varalennonjohdon mukana. Hän aikoo tarkkailla, miten äkillinen kova meteli vaikuttaa saarella pesivään linnustoon.

– Mahdollisia lintujen kuulovaurioita on tietysti mahdoton tutkia, mutta katselen, miten ne käytöksellään reagoivat. Jättävätkö pesänsä ja miten pitkäksi aikaa ja ehtivätkö varikset pesille ennen niitä, Pakarinen kertoo.

Mikäli Tauno Palon haamu tulee talonsa katolle puimaan nyrkkiä tai tuulettamaan innostuneena, Pakarinen näkee senkin.

Harakassa pesii runsaasti kalalokkeja ja valkoposkihanhia.

– Suhtaudun avoimin ja uteliain mielin, Pakarinen sanoo ja muistuttaa, etteivät linnut sinänsä ole herkkiä lentokenttämetelille, päinvastoin: lentokenttien niityillä pesii rikas avomaalinnusto.

Video: Super Hornet saapui Helsinkiin.

Korjaus: Tauno Palon entinen sukunimi oli Brännäs. Lisätty ympäristökasvattaja Asta Ekmanin nimi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?