Kotimaa

Asiantuntija perustelee EU:n puolustusyhteistyötä: ”Uhat ylittävät kansalliset rajat”

Julkaistu:

Ulkoiset uhat saavat EU-maat hakemaan turvaa toisistaan. Asiantuntijat arvioivat, että helpointa on lisätä yhteistyötä kyber-uhkia vastaan. Sen sijaan komission visio EU:n yhteisestä puolustuksesta on heistä kaukainen ajatus.
Euroopan unionin komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok) esitteli keskiviikkona kolme visiota siitä, miten EU:n puolustusyhteistyötä voitaisiin kehittää.

Jäsenmaita pyydetään ottamaan kantaa siihen, kuinka syvää yhteistä puolustusta ne haluavat. Keveimmässä vaihtoehdossa yhteistyötä lisättäisiin, mutta ei kovin paljon. Jäsenmaat huolehtisivat vastaisuudessakin esimerkiksi omista puolustushankinnoistaan.

Toisessa vaihtoehdossa EU ottaisi aiempaa isomman vastuun turvallisuudesta sekä rajojensa sisä- että ulkopuoluella ja EU ja Nato tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä.

Pisimmälle menisi kolmas vaihtoehto, jossa EU:lle rakennettaisiin yhteinen puolustus ja Nato ja EU jakaisivat vastuun Euroopan suojelusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että mallit eivät sulje toisiaan pois, vaan skenaariot voivat elää limittäin ja lomittain.

– Kustakin voi toteutua palasia, hän sanoo.

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin mielestä Suomen on mahdotonta rakentaa turvallisuuttaan kansallisiin voimin. Uhat ylittävät rajat, minkä vuoksi tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä.

– Yhteistyössä edetään varmasti vaiheittain kokemuksia keräten ja tunnustellen, miten eri jäsenmaat haluavat tiivistää puolustustaan, hän arvioi.

Kyber-uhat kuriin ensin

Suomi on Tiilikaisen mukaan suhtautunut puolustukseen käytännönläheisesti. Vastaisuudessa se voi muun muassa tarkoittaa suorituskyvyn kehittämistä, teknisten ratkaisujen koordinointia ja sen miettimistä, millaisia valmiuksia tarvitaan.

Katainen korosti kyber- ja hybridiuhkia. Hänen mielestään nyt on aika konkretisoida EU:n perussopimuksen solidaarisuuslauseke.

– On erittäin hyvä, että Katainen nosti esiin erilaiset kybervaikuttamisen keinot ja hybridiuhat. Ne huolestuttavat niin kansalaisia, viranomaisia kuin poliitikkojakin, Limnéll sanoo.

Hän ennakoi, että vastaisuudessa on yhä enemmän on suunnitelmallista toimintaa, jossa valtiolliset ja valtioiden ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kriittisiin kohtiin ja edistämään tavoitteitaan.

– Näihin uhkiin vastaaminen vie konkreettisesti eurooppalaista turvallisuutta eteenpäin, Limnéll sanoo.

Euroarmeijasta Tiilikaisen ja Limnéllin mielestä ollaan vielä aika etäällä. Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kirjoitti blogissaan, että EU:n ja Naton yhteistyö on varsin hypoteettinen vaihtoehto.

Yksituumaisuutta havaittavissa

Tiilikainen pitää keskustelualoitetta tärkeänä askeleena. Hänestä EU-maiden kesken on nähtävissä yksituumaisuutta.

– Uudenlainen konsensus on havaittavissa.

On myös merkkejä siitä, että isot EU-maat Saksa ja Ranska suhtautuvat puolustusyhteistyöhön aiempaa lämpimämmin. Saksa on historiallisista syistä ollut varovainen aiheessa, mutta Trumpin vuoksi sen linja saattaa Tiilikaisen mukaan muuttua.

Myös Limnéll uskoo, että useimmissa EU-maissa halutaan tiivistää yhteistyötä. Hänen mukaansa keskinäiselle solidaarisuudelle, luottamukselle ja avunannolle on nyt tilausta.

Kumpikin perustelee ulkoisilla uhkilla ja ”toimintaympäristön monimutkaistumisella”. Terrori-iskut, kyber-hyökkäykset, kiristyneet Venäjä-välit ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin arvaamattomuus sekä Nato-rahoitukseen liittyvät puheet saavat EU-maat hakemaan yhä enemmän turvaa toisistaan.

– Tarvitaan varautumista ja strategisten yhteiskunnallisten elementtien suojaamista, Tiilikainen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt