IS-raportti: Suomen kaupungit mullistuvat – Tuleeko Helsinkiin Pohjolan Manhattan? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

IS-raportti: Suomen kaupungit mullistuvat – Tuleeko Helsinkiin Pohjolan Manhattan?

Tältä Kalasataman pitäisi näyttää 2023. Havainnekuvassa oikealla on Suomen ensimmäinen asuinpilvenpiirtäjä Majakka. Kalasataman pilvenpiirtäjissä on Manhattanin tyyliin aulapalvelijat. Tornitalojen yhteyteen tulee asukkaille yksityispuistot.

Tältä Kalasataman pitäisi näyttää 2023. Havainnekuvassa oikealla on Suomen ensimmäinen asuinpilvenpiirtäjä Majakka. Kalasataman pilvenpiirtäjissä on Manhattanin tyyliin aulapalvelijat. Tornitalojen yhteyteen tulee asukkaille yksityispuistot.

Pilvenpiirtäjiä, taidekaupunginosia, jalankulkukaupunki... Suomesta tulee kaupunkimaisempi kuin koskaan, kun väestökasvun ja kansainvälistymisen vaateisiin vastataan ratkaisuilla, joita meillä ei ole ennen nähty.

Julkaistu: 3.6.2017 10:31

Siinä se nyt on, välittömästi metroradan pohjoispuolella: Suomen ensimmäisen pilvenpiirtäjän Majakan ensimmäinen silminnähtävä osa.

Keskusta-aluetta itään laajentava Kalasataman kaupunginosa tuo pääkaupungin kasvupaineisiin uuden ratkaisun – rakennukset, jotka voi kansainvälisilläkin mittareilla luokitella pilvenpiirtäjiksi.

Pilvenpiirtäjien vaikutuksesta Helsingin siluetti menee uusiksi. Sellaisten pystyttämisestä on keskusteltu yli sata vuotta, mutta väestönkasvu ei tähän mennessä ole vaatinut asuintilan rakentamista ylöspäin. Korkea rakentaminen on kallista ja rakennusyhtiöille suuri riski.

Tällainen näkymä aukeaa Suomen korkeimman asuintalon korkeimmasta kerroksesta 134 metrin korkeudesta.

”Tällaista ei aiemmin ole ollut”

Noin miljardin euron Redi-tornitalohankkeesta vastaa SRV-yhtiöt. Sen hankejohtaja Juhani Katko on puuhannut Kalasataman tornitaloja vuodesta 2011, jolloin metroaseman ympäristöä alettiin raivata. Hänen mukaansa aika oli kypsä ennätyksellisen korkealle rakentamiselle.

– Väestöennusteet lupaavat erittäin merkittävää kasvua. Tämä on asumisympäristö, jollaista ei aiemmin ole ollut, Katko kehuu.

Nyt näkyvä rakennelma on osa talon hissi- ja porraskuilua. Tästä Majakka lähtee kurottamaan 134 metrin ja 35 kerroksen korkeuteen. Siitä tulee yli 40 metriä korkeampi kuin Suomen toistaiseksi korkein tornitalo, Tampereen Torni-hotelli (88 metriä) ja korkein asuinrakennus Cirrus Helsingin Vuosaaressa (86 metriä).

Ensimmäiset asukkaat muuttavat aikataulun mukaan Majakkaan keväällä 2019. Vuoteen 2023 mennessä alueella on määrä olla kahdeksan 20–35-kerroksista tornitaloa, joista kuusi on asuintorneja.

Kaupungit muuttuvat nopeammin kuin koskaan

Suomi on kehittynyt nopeasti agraarista urbaaniksi. Kasvukipuja läpikäyvä kaupunkisuunnittelu ei ole aina osannut vastata haasteeseen: kuinka luoda katukuvaltaan elävää urbaania miljöötä, jossa uusi ja vanha rakentaminen kohtaavat toisensa sopusoinnussa?

Redi-työmaalla on noin 900 työntekijää, ympäröivillä alueilla vielä enemmän. Vasemmalle rakentuu iso terveyskeskus, oikealle kauppakeskus.

Juuri nyt asia on polttavan ajankohtainen. Käynnissä on historiamme vauhdikkain kaupunkimaiseman muutos. Suomalaisia kaupunkeja rakennetaan tiiviiksi ja urbaaneiksi, toisin kuin 1960–70-luvuilla, jolloin maisemaan räiskittiin haulikkomaisesti kaukana toisistaan olevia lähiöitä ja yritettiin samalla säilyttää kaupunkialueetkin maalaismaisina.

Helsinki käy läpi voimakasta kasvupyrähdystä, josta olennainen osa on maahanmuuttoa. Kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan Helsinki on miljoonakaupunki vuonna 2070, rohkeampien ennusteiden mukaan jo 2050.

Kokonaisia uusia kaupunginosia nousee pystyyn vauhdilla. Kantakaupunkia laajentavat Kalasataman lisäksi esimerkiksi Jätkäsaari, joka on muuttunut konttisatamasta tiheästi rakennetuksi asuinalueeksi, ja Pasila, jonka kasvoja kohotetaan tornitaloilla ja suurella kauppakeskuksella ”toiseksi keskustaksi”.

Redin ympärillä on muiden yrittäjien työmaita, joihin nousee matalampia asuintaloja sekä muun muassa Keskon pääkonttori. Kalasatamasta myllätään vuoteen 2030 mennessä 25 000 asukkaan kaupunginosa.

Mallia Manhattanilta ja Hongkongista

Redi on ottanut mallia Hongkongista sekä Manhattanin saarelta New Yorkista. Manhattanilla tornitalot nousevat pilviin ja rakennusten kivijalat ja kauppakeskusten kerrokset tulvivat palveluita. Sofistikoidun loiston rinnalla New Yorkissa kukkii luovuus: esimerkiksi Williamsburgin ja Bushwickin kaupunginosissa Brooklynissa vanhoja teollisuustiloja on valjastettu kokeilevan ruokakulttuurin, kansalaisjärjestöjen ja taiteilijoiden käyttöön.

Näkymä New Yorkista.

On vaikea uskoa, että vastaava kimallus ja syke pesiytyisivät meille. Jotakin sen suuntaista täällä kuitenkin on tekeillä. Kalasatamasta halutaan miniatyyriversio maailman suurkaupungeista: keskellä vauras tornitalokeskittymä ja kauppakeskus, ympärillä matalammin rakennettu lähiömäinen asuinalue ja metroaseman molemmin puolin Suvilahdessa ja Teurastamossa katutaiteen rikastama kulttuurikortteli.

Kaikki eivät usko näin idylliseen lopputulemaan. Uhkakuvissa kauppakeskus ketjuliikkeineen tappaa elävän kaupunkikuvan ja romuttaa pienyrittäjien menestymismahdollisuudet kivijaloissa.

Juhani Katkon mielestä kauppakeskus ja sen ympäristö tarjoavat niin laajan kirjon virikkeitä, että erilaiset ihmiset saavat eri puolilta kaupunginosaa vastauksen tarpeisiinsa.

– Suvilahti kehkeytyy omaan suuntaansa, Redin pohjois- ja eteläpuolelle tulee asuntoja ja Keskon pääkonttori, lähelle tulee virastoja ja lukuisia muita työpaikkoja. Kalasatamaan tulee hyvin erilaisia kaupunkiin kuuluvia toimintoja. Tämä on erittäin hyvä kaupunkirakenteellinen kokonaisuus.

Merihaka on varoittava esimerkki

Pilvenpiirtäjien rakentaminen ei ollut läpihuutoasia. Vastustajat huolestuivat talojen luomista varjoista ja tuulista sekä istuvuudesta Helsingin historiallisen keskustan kupeeseen. Rakennustyöt pysähtyivät puoleksitoista vuodeksi 2012, kun eräs kaupunkilainen valitti kaavamuutoksesta hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Merihaka kuvattuna viime vuonna.

Sellaista on kaupunkisuunnittelu: ratkaisujen hakemista tilanteessa, jossa tahot ovat eri mieltä siitä, kuinka kaupunkia pitäisi kehittää – samalla, kun uusia ihmisiä virtaa sisään sellaisella tahdilla, että jotakin on tehtävä. Hankkeiden ajautuminen valitusten hampaisiin on erittäin tavallista.

Kaupunkisuunnittelun herkkyydestä muistuttaa Kalasataman lounaisrajan takana siintävä Merihaka. 1970-luvulla perustettu saastanharmaa betonikaupunginosa on tipahtanut armotta ajan kärryiltä. Kukaan ei halua, että sen tarina toistuu uusien kaupunginosien kohdalla.

Onneksi rohkaiseviakin esimerkkejä löytyy – Kampin uudistaminen herätti voimakasta vastustusta osin samoista syistä kuin Kalasatama nyt, mutta alue on tuonut pääkaupungin ytimeen uudenlaista sykettä.

Massiivinen terveyskeskus, puisto ajoväylän päälle...

SRV:n tiedottaja Heli Pulkkinen kävelee huomioliivi ja suojalasit yllään Kalasatamankadulla. Työmaalle on levitetty yli 200 konttia, joissa työnjohto ja SRV:n toimistoväki työskentelevät. Myös Pulkkisella on toimisto kontissa.

– Kalasatamankatua ei ollut olemassakaan kuusi vuotta sitten, kun ensimmäiset kalliot räjäytettiin, hän toteaa.

Kuusi vuotta sitten Kalasatama oli suurilta osin joutomaata. Nyt noin 900 rakennustyöläistä kansoittaa kevätpäivänä Redin työmaata ja ympäristössä heitä on vielä lisää. Kuuden vuoden päästä pohjois-eteläsuunnassa kulkevan kävelykadun päällä on lasikatos ja Itäväylän autoliikenteen päällä vihertää puisto, johon pääsee jalkaisin tai pyörällä kevyen liikenteen väylältä Baanalta ojentuvaa uutta siltaa pitkin.

Tähän tulevaa siltaa pitkin pyöräilijät ja kävelijät pääsevät Kalasataman ytimeen vuonna 2023.

Pulkkinen sanoo, ettei pilvenpiirtäjien rakentaminen poikkea perusteiltaan tavallisesta kerrostalorakentamisesta.

– Tornitalot ankkuroidaan syvälle peruskallioon, jolloin kallion massa toimii talojen vastapainona. Kallioon porataan noin 20 metriä syvät reiät, joihin tornitalojen kulmissa sijaitsevat ankkurit pujotetaan. Lopuksi ankkurit vielä valetaan kiinni kallioon betonilla ja jännitetään, hän selittää.

Vuoden päästä keväällä aukeava terveys- ja hyvinvointikeskus erottuu jo massiivisena: sen kokonaisala on noin 23 000 neliömetriä. Pulkkinen osoittaa rakennuksen seinää.

– Noin puolet on rapattu. Seiniin tulee vielä myös luonnonkiviverhoilua.

 Toivottavasti tornitalorakentaminen Suomessa yleistyy.

Terveyspalvelukeskittymä ei häviä neliöissä paljon esimerkiksi ydinkeskustassa sijaitsevan Kampin ostoskeskuksen kaupallisille tiloille. Kamppi myllättiin uuteen uskoon 2000-luvun alussa. Se oli dramaattinen sysäys Helsingin urbanisoitumisen tapahtumaketjussa, jossa Kalasatama nyt näyttelee tärkeää roolia.

Aika näyttää, tuoko tornitalokortteli Helsinkiin ajan saatossa enemmän Manhattania vai Merihakaa. Juhani Katko ei innostu kummastakaan vertauksesta.

– Tästä tulee helsinkimäinen. Olemme tehneet rakennusvalvonnan kanssa paljon töitä siinä, millainen Redistä tulee ulkonäöltään. Siinäkin on tietty analyysi takana, kuinka korkeita rakennuksista voi tulla.

Suvilahteen on rakennettu simulaattori Majakkaan tulevasta asunnosta viherparvekenäkymineen. Huoneistokoot vaihtelevat 33 neliön kaksioista ylimmän kerroksen 142,5 neliön edustusasuntoihin.

Korkeampi kuin yksikään rakennus Oslossa tai Kööpenhaminassa

Majakka on korkeampi kuin yksikään rakennus esimerkiksi Oslossa tai Kööpenhaminassa. Se on silti vain reilu kolmannes New Yorkin Empire State Buildingista (381 metriä) ja alle viidennes maailman korkeimmasta rakennuksesta, Dubain Burj Khalifasta (828 metriä). Heli Pulkkinen kertoo, että hänen tapaamansa indonesialaiset rakennusasiantuntijat nauroivat makeasti, kun kuulivat, että 35 kerroksen taloa pidetään meillä korkeana.

Helsingin ensimmäiset pilvenpiirtäjät eivät myöskään ole samanlaisia arkkitehtuurin irtiottoja kuin Vancouverin tai Melbournen pöyhkeimmät luomukset – mutta eivät sellaiset pelkistettyyn estetiikkaamme ehkä sopisikaan, arvelee SRV:n myyntipäällikkö Merja Rainio.

– Toivottavasti tornitalorakentaminen Suomessa yleistyy, hän sanoo.

– Helsingistä ei tule Vancouveria. Tornitalot ovat yksi vaihtoehto erinäisissä asumis- ja sijoittautumismuodoissa, ennustaa Juhani Katko.

Seinämaalaus Jyväskylässä Kankaan kaupunginosassa.

Jyväskylän Kangas on täynnä taidetta

Myös Keski-Suomen suurin kaupunki Jyväskylä tiivistyy. Jos 175 hehtaarin Kalasatama haluaa olla Suomen Manhattan, Kankaan kaupunginosa tähtää olemaan kuin Tallinnan Kalamaja: kodikkaan kokoinen kulttuurikaupunginosa. 26 hehtaarin alue sijoittuu kilometrin päähän keskustasta koilliseen, Tourujoen kupeeseen, ja siitä on tulossa viiden tuhannen asukkaan jatke kantakaupungille.

Kankaan asuintaloissa on huoneistoja tällä hetkellä 25 neliön yksiöistä 79 neliön kolmioihin. Yhtä taloista koristaa taiteilija Anna Ruthin lasiin digiprintattu teos.

Jyväskylä on kasvukeskus, mutta standardi on toinen kuin pääkaupungissa. Siinä missä Helsinkiin ennustetaan vuoteen 2020 asti vajaata 7 000 ihmistä lisää vuodessa, Jyväskylässä kasvua on toistatuhatta henkeä vuotta kohden. Myös Kankaalla rakennetaan ylöspäin: opiskelija-asuntoloilla täytettävä KOAS Tower on 15 kerroksen torni. Siitä tulee Jyväskylän korkein asuinkerrostalo, mutta pilvenpiirtäjästä ei voi puhua.

Redi ja Kangas edustavat hyvin erilaista kaupunkisuunnittelua. Kankaalle ei tule ketjuliikkeitä tai kauppakeskuksia – koillispuolelle jäävä Seppälän alue saa hoitaa marketit ja keskusta kauppakeskukset. Sen sijaan tänne halutaan pieni päivittäistavarakauppa, pienyrittäjien kivijalkakauppoja, ravintoloita, kulttuuririentoja ja kosolti taidetta.

Kaiken keskellä on vanha paperitehdas

Kangas rakentuu 1872 perustetun entisen paperitehtaan ympärille. Kalamajan tapaan vanhasta teollisuusmiljööstä touhutaan taiteen sävyttämää kaupunkikorttelia, jonka keskusaukiolle tulee tapahtuma-aukio taideteoksineen. Taide ja tapahtumat ovat määrittäneet alueen olemusta siitä asti, kun paperitehtaan valot sammuivat: tehtaan uudempi, lopulta purettava osuus on saanut koristeekseen valtavat väliaikaiset seinämaalaukset.

Suomalaisilla kaupungeilla on tunnetusti kasvunvaraa varsinkin katutaiteen saralla, ja juuri taiteessa ja tapahtumissa Kangas erottuu kaupunkisuunnittelun valtavirrasta. Kulttuuri on sisällytetty kaavasuunnitelmaan. Kaupunki hankkii sitä tänne prosenttikulttuuriksi kutsutulla periaatteella: noin prosentti tonttien myyntihinnasta, maankäyttömaksuista ja kiinteistöjen rakennuskustannuksista on varattu pysyvälle ja tilapäiselle taiteelle ja tapahtumille.

– Kaupungin lisäksi varsinkin rakentajat laittavat siihen osansa. Pääsemme vähintään viiteen ja puoleen miljoonaan euroon, jonka palveluyhtiö käyttää taiteeseen ja tapahtumiin, Kankaan projektipäällikkö Ora Nuutinen laskee.

Paperitehtaan uudempaa osuutta koristavat väliaikaiset seinämaalaukset. Projektipäällikkö Anu Hakala kertoo, että vaikka ne puretaan, teoksille saatetaan keksiä jatkossakin käyttöä.

Nuutinen ja toinen projektipäällikkö Anu Hakala kiipeävät kapeat portaat tehtaan uuden puolen katolle, josta näkyy koko nyt rakentuva kaupunginosa. Vanha paperitehdas levittäytyy hiekkaiseen maahan. Sen viereiseen Piippurantaan on noussut kaksi isoilla lasiparvekkeilla ja seinätaiteella silattua asuintaloa, joiden vasemmalla puolella alkaa hahmottua tuleva parkkihalli ja oikealla palvelutalo. Yhteensä työmaalla on noin 200 työntekijää.

Hakala osoittaa sormellaan eri puolille tienoota. Taidetta on tulossa Kankaan kaduille, pihoille ja sisätiloihin.

– Kadunkulmaan tulee patsas ja parkkihallin julkisivuun integroitu taideteos, joka on aina pimeällä valaistu, hän kertoo.

Tätä mustalla matolla päällystettyä kattoa ei enää kauan ole olemassa. Tehtaan uuden puolen purkutyöt alkavat vuodenvaihteessa ja tilalle tulee kokoojakatu ja asuinkerrostaloja.

Kangas rakentuu vanhan paperitehtaan (vas.) ympärille. Oikealla näkyy tuleva kaupungin palvelutalo.

Myös Kankaan kaavasta tehtiin valitus

Kaupunki osti lakkautetun paperitehtaan tontteineen etuosto-oikeudella 2010. 13 miljoonan euron kauppahinta kirvoitti kritiikkiä, mutta yleiskaava valmistui kovalla tahdilla kolmessa vuodessa. Suurilta ysköksiltä on säästytty, joskin naapuritaloyhtiön asukas valitti yleiskaavassa Jyväskylän Baanasta, kevyen liikenteen väylästä, joka tulee kulkemaan Kankaan poikki.

– Hän oli huolissaan, että Baanasta tulee rauhattomuutta, sanoo Ora Nuutinen.

Jos Kangas onnistuu, siitä tulee sulatusuuni, jossa eri väestönosat elävät keskenään. Tiiviisti vierekkäin rakentuvat kaupungin palvelutalo, yksityinen päiväkoti, korkeakoulu, suuri opiskelijarakennus ja asuintalot, joiden huoneistot ulottuvat 25 neliön yksiöistä 79 neliön kolmioihin.

Hakala ja Nuutinen avaavat oven vanhan paperitehtaan halliin, jossa leijuu yhä imelä voipaperin tuoksu. Tehtaassa on 36 000 neliötä tilaa. Sen eri siivissä toimivat Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän aikuisopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Tältä Kangas saattaa näyttää, kun se valmistuu.

”Toivottavasti Kankaasta tulee rauhallinen”

Asuinkerrostaloista kaksi on valmiita. Ensimmäiset asukkaat tulivat niihin tammikuussa. Yksi heistä on Santeri Niemi, 32. Hän muutti tammikuussa vuoden ikäisen lapsensa ja puolisonsa kanssa 69 neliön kolmioon.

Santeri Niemi on yksi Kankaan ensimmäisistä asukkaista. Hän toivoo, että kaupunginosa valmistuisi mahdollisimman pian.

Myös Niemen perhe on jo saanut maistaa Kankaan taideajattelua: kerrostalon avajaisissa rapussa järjestettiin akrobatianäytös ja rappukäytävää sekä julkisivua hallitsee Jyväskylässä asuvan kanadalaistaiteilija Anna Ruthin lasiin digiprintattu teos, joka ulottuu katonrajasta pääsisäänkäynnin yläpuolelle.

Niemi sanoo, ettei talon vieressä operoiva nostokurki juuri häiritse arkea. Hän toivoo kuitenkin hartaasti, että pyörätie valmistuisi pian ja työt etenisivät rivakammin kuin esimerkiksi Lutakon kaupunginosassa, jonka rakentamiseen on hulahtanut neljännesvuosisata.

– Toivottavasti Kankaasta tulee rauhallinen alue, osa keskustaa mutta lähiömäinen.

Siihen rukoukseen moni muukin uusi kaupunginosa ympäri Suomen haluaa nyt vastata.

Keilaniemi, Espoo: Kalasataman Majakka ei ole jäämässä Suomen viimeiseksi eikä edes korkeimmaksi pilvenpiirtäjäksi – lisää on suunnitteilla muun muassa eri puolille Espoota, lähinnä länsimetron reitille. Keilaniemeen saattaa tulla neljä uutta tornitaloa, joista korkein nousisi lähes 145 metriin.

Kansi ja Areena, Tampere: Tampereen keskustan siluetti menee uusiksi, jos hanke junaradan päälle kanneksi tulevasta 50 000 neliön monitoimiareenasta ja asuin-, hotelli- ja toimistotornitaloista toteutuu sovitusti. Kaavasta on tehty useita valituksia, mutta Areena pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2022 jääkiekon MM-kisoihin. Korkein torni olisi satametrinen.

Savilahti, Kuopio: Kuopion väestönkasvun ennustetaan pysyvän tasaisena, ja uutta elintilaa aiotaan tuoda keskustaan 16 kerroksen kerrostaloilla sekä Savilahden alueella, johon tulee 3 000 asukkaan uusi keskittymä.

Ravilaakso, Vaasa: Entiselle raviradan alueelle kantakaupungin tuntumaan on tulossa uusi kaupunginosa, jonka kaavoitus on alkanut. Alustavasti tarkoitus on rakentaa noin neljän–kuuden kerroksen taloja 2 500 asukkaalle. Erikoisuutena on, että alueesta suunnitellaan jalankulkukaupunkia.

Raksila ja Hiukkavaara, Oulu: Oulu kasvaa nopeammin kuin mikään muu kaupunkialue Pohjoismaissa, kertovat vuonna 2016 julkaistut tilastot. Rappeutumaan päässeestä puukaupunginosasta Raksilasta suunnitellaan keskustan jatketta, ostos- ja kulttuurikeskittymää areenakeskuksineen ja ostosparatiiseineen. Itäisestä Hiukkavaarasta taas on tulossa uusi kaupunginosa noin kuudelle ja puolelle tuhannelle asukkaalle.