Kotimaa

Professoreilta tylyt arviot 2-vuotiaasta Sipilän ”touhuhallituksesta”: ”Aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään”

Julkaistu:

Asiantuntijat antavat tylyjä arvioita hallituksen kahdesta ensimmäisestä vuodesta.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on toiminut tänään maanantaina kaksi vuotta. Åbo Akademin valtio-opin professorin Göran Djupsundin mielestä lista epäonnistumisista on pidempi kuin onnistumisista.

– Touhuhallitus, joka touhuaa johtajansa kasvoilla, hän kuvailee alkutaivalta.
  • Yllä olevalla videolla kansalaiset arvioivat hallituksen kahden ensimmäisen vuoden toimia ja antavat hallitukselle kouluarvosanan.
Djupsund muistuttaa, että ”aika moni homma on palannut lähtökuoppiin ja pari uudistusta on tyssännyt perustuslakiin”. Esimerkiksi liikennekaari- sekä vene- ja moottoripyöräveroesitykset on peruttu.

Myös valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta kiinnittää huomiota hätäilyyn ja muistuttaa, että eduskuntaan on viety monia esityksiä huonosti valmisteltuina. Hän vertaa nykyhallitusta edellisiin Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) kuuden puolueen hallituksiin ja lisää, että ne eivät saaneet oikein mitään aikaiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sipilän hallituksen kunniaksi on sanottava, että sillä on suorasukaisempi tekemisen meininki, Raunio sanoo.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Roope Uusitalo kiinnittää huomiota siihen, että tämäkin hallitus on pitäytynyt tiukasti hallitusohjelmassa. Strategiset ohjelmat eivät juuri näytä toteutuneen.


Seuraavassa professorit arvioivat hallituksen toimia osa-alueittain:

1. Talous

Talous on kääntynyt ennakoitua nopeampaan kasvuun. Djupsund arvioi, että jotain hallitus on tehnyt oikein.

 

Kilpailukyvyn parantamiseksi on tehty oikeansuuntaisia linjauksia.

– Ainakaan se ei ole keikuttanut venettä niin paljon, että orastava elpyminen olisi jäänyt puolitiehen, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Jotkin toimet ovat varmaan osaltaan vaikuttaneet talouden elpymiseen. Kilpailukyvyn parantamiseksi on tehty oikeansuuntaisia linjauksia, Raunio pohtii.

Djupsund uskoo, että kilpailukykysopimuksella oli ainakin psykologinen merkitys, jollei muuta.

Uusitalo huomauttaa, että hallitus ei ole onnistunut julkisen talouden tasapainottamisessa.

– Velka ja alijäämä kasvavat yhä, vaikka suhdanne paranee.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtiin merkittäviä veronalennuksia, mutta niiden vaikutuksia ei Uusitalon mukaan vielä pystytä arvioimaan.

– Kotitalouksien tulot kasvavat, mutta yksityinen kulutus ei suurene kovin paljon työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen noston vuoksi, hän sanoo.

2. Työllisyys

Djupsund sanoo, että työllisyys on parantunut huomattavasti odotuksia enemmän. Hän ei pidä hallituksen tavoittelemaa 72 prosentin työllisyysastetta mahdottomana, sillä esimerkiksi Ahvenanmaalla, saaristossa ja Pohjanmaalla se on jo nyt vähintään 80 prosenttia.

Uusitalo ei usko, että hallitus saavuttaa työllisyystavoitettaan, mutta toisaalta sillä on paljon vähemmän keinoja työllisyyden parantamiseen kuin julkisen talouden sopeuttamiseen. Työllisyyteen vaikuttaa eniten se, mitä tapahtuu yrityksissä ja viennissä.

Hallituksen työttömiä aktivoivia hankkeita Djupsund pitää ”vähän naurettavina”.

3. Koulutus


Vaaleissa puolueet lupasivat, että koulutuksesta ei leikata.

– On aika huonoa toimintaa, jos omat lupaukset petetään, Raunio sanoo.

 

Koulutusleikkaukset ovat yksi hallituksen suurimmista virhearvioinneista.

Djupsundin mielestä Tekesin ja yliopistojen rahojen vähentäminen hidastaa kehitystä poskettomasti.

– Koulutusleikkaukset ovat yksi hallituksen suurimmista virhearvioinneista, hän lisää.

Uusitalo muistuttaa, että hallituksen suurin koulutuspoliittinen muutos on ammatillisen koulutuksen reformi. Siinä opetusta siirretään työpaikoille ja muutetaan rahoitus.

– Vielä on vaikea sanoa, miten siinä onnistutaan.

Raunio on huolissaan yleisestä koulutuskielteisyydestä.

– On ikävää, että vaikkapa erilaisten aloitteiden laillisuusongelmia kritisoineiden oikeustieteilijöiden näkemyksiä on vähätelty, hän lisää.

4. Sosiaali- ja terveys- ja maakuntauudistus

– Suurin yksittäinen uudistus sataan vuoteen, mutta sitä tehdään kiireellä ja asiantuntijoista piittaamatta, Djupsund sanoo.

Uusitalon mielestä koko sopassa on liikaa kokkeja.

Koska uudistukset ovat vasta tekeillä, niiden vaikutuksia ei vielä tiedetä. Raunion mukaan koko hallitusta arvioidaan aikanaan tällä hankkeella.

5. EU-, ulko- ja turvallisuuspolitiikka

– Pääministeri on ollut aika hiljaa EU-asioissa. Suomen linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jäänyt epäselväksi, Raunio sanoo.

 

Suomen linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on jäänyt epäselväksi.

– Linjaukset ovat olleet erittäin vähäisiä. Tämä on koko matkan ollut kotiottelu. Ulkoministeri Timo Soini (ps) on hoitanut ministeripostinsa hyvin, Djupsund lisää.

Kansalaisilta arvosana hallitukselle: 7–

Koulutusleikkaukset kiukuttavat ja sote kummastuttaa kansalaisia.

Ilta-Sanomat kysyi näkemyksiä hallituksen epäonnistumista ja onnistumisista neljältä kansalaiselta. Eniten kritiikkiä saivat koulutusleikkaukset. Kaikki moittivat niitä.
  • Artikkelin yllä olevalla videolla lisää kansalaisten arvioita.

Osallistuneista Pasi Sahlberg (1) on opetusalan professori ja työskennellyt muun muassa Harvardissa Yhdysvalloissa. Hän on paljon ulkomailla ja kertoo, että koulutusleikkaukset herättävät ihmetystä kansainvälisestikin. Muualla ei oikein ymmärretä, miksi leikataan jostakin, jossa Suomi on tunnetusti hyvä.

Haastatellut antoivat hallituksen alkutaipaleen arvosanaksi 6–7,5. Keskiarvoksi tulee niukin naukin 7-.

Koulutusta koskevissa asioissa hallitus ei Pasi Sahlbergin mukaan ole onnistunut kovin hyvin. Supistukset ja leikkaukset ovat hänestä olleet ikäviä. Hallitukselle hän antaa arvosanaksi 7+.


Pirjo Valkosta (2) harmittaa lakiesitysten jatkuva muuttaminen. Hänen ihmetteli koulutusleikkauksia ja niiden vaikutuksia osaamiseen tulevaisuudessa. Sote on hänestä mörkö, joka pitäisi saada jotenkin järjestettyä. Kritiikistä huolimatta hän sanoo antavansa arvoa hallituksen herroille ja rouville ja lisää, että heillä on vaikea tehtävä. Arvosanaksi Valkonen antaa 7,5.


Petteri ja Tuula Haapamäki (3) ovat pettyneet hallitukseen koulutussäästöjen vuoksi. Petteri Haapamäki toteaa, että työttömyys on korjautunut, mutta se ei ole kokonaan hallituksen ansiota. Tuula Haapamäkeä hirvittää, mitä sotesta loppujen lopuksi tulee. Kumpikin antavat arvosanaksi 6.