Kotimaa

Tutkija: Suomen sotilaallinen valmius kohentunut – ”Tuhansia sotilaita voidaan varustaa ja siirtää muutamassa tunnissa”

Julkaistu:

Charly Salonius-Pasternakin näkemyksen mukaan Suomen viranomaisten toimenpiteet sotilaallisen valmiuden nostamiseksi ovat tuottaneet tulosta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan kynnys käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan on noussut. Hän esittää näkemyksensä instituutin FIIA Comment -julkaisussa, joka on julkaistu torstaina.

Ensimmäisenä asiasta uutisoi Verkkouutiset.

Salonius-Pasternakin mukaan suomalaisviranomaiset ovat järjestelmällisesti lisänneet maan valmiutta vastata sotilaalliseen konfliktiin kolmen viime vuoden aikana, kun turvallisuusympäristö Euroopassa on muuttunut.

– Valmiutta on lisätty selkeyttämällä ja muuttamalla lainsäädäntöä, lisäämällä koulutus- ja harjoittelumääriä sekä korottamalla määrärahoja. Kaikki tämä on parantanut puolustusvoimien kykyä reagoida aiempaa nopeammin, suuremmalla volyymillä ja vahvemmin, Salonius-Pasternak kirjoittaa julkaisussa.


Epäsuorasti puolustusvoimien kyky reagoida edistää myös alueellista vakautta, kun sotilaallisen riskinoton kustannukset Suomen lähialueella ovat kasvaneet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkijan mukaan yksi järjestelmän merkittävimmistä heikkouksista on ollut kyky vastata nopeasti sotilaallisiin hyökkäyksiin, joita ei heti luokitella selkeiksi sotilaallisiksi invaasioiksi.

Valmiutta on nyt onnistuneesti parannettu, mutta muutokset ovat yhä käynnissä, hän kirjoittaa.

– Jos Suomen olisi vuonna 2014 pitänyt nopeasti vastata sotilaalliseen uhkaan maavoimin, Suomella olisi ollut käytössään vain parin joukkueen verran erikoisjoukkojen sotilaita. Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.

 

Tänä vuonna pystytään varustamaan ja siirtämään tuhansia sotilaita ympäri maata niin, että osastot voivat suorittaa ensimmäistä tehtäväänsä muutamassa tunnissa.

Ilma- ja merivoimilla on jo pitkään ollut maavoimia paremmat valmiudet vastata nopeisiin uhkiin, mutta nyt myös maavoimien reagointikykyä on vahvistettu muun muassa hiljattain perustetuilla valmiusyksiköillä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkija antaa myös muutamia konkreettisia esimerkkejä: Puolustusvoimat voi nyt itse suojata kuljetuksia rauhan aikana, kun aiemmin poliisi on ollut kuljetusten turvallisuudesta vastaava viranomainen. Toiseksi reservissä olevia voidaan nyt kutsua kertausharjoituksiin saman tien, kun aiemmin tähän vaadittiin kolmen kuukauden varoitusaika.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että kasvanutta valmiutta tuetaan lisäämällä sisäministeriön ja puolustusministeriön määrärahoja vuonna 2018 arviolta 98 miljoonalla eurolla.

– Nämä muutokset heijastavat todellisuutta, jossa strateginen varoitus potentiaalisesta hyökkäyksestä mitataan enintään viikoissa. Ennen oletettiin, että aseelliseen konfliktiin olisi kuukausia aikaa valmistautua: kouluttaa joukkoja ja hankkia tarvittavaa lisämateriaalia, Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt