Kun nahkahansikaskuristajanakin tunnettu Michael Maria Penttilä vangittiin toukokuun alussa rikoksen valmistelusta epäiltynä, Penttilässä kertovissa uutisissa esiintyi termi, jota vain harvoin voi käyttää suomalaisen rikollisen yhteydessä: sarjamurhaaja.
Se ei ole juridinen termi, vaan se kuvaa henkirikollisia, joilla on tietynlainen profiili. Joissain määritelmissä sarjamurhaajaksi lasketaan vasta kolme erillistä henkirikosta tehnyt henkilö, toisissa riittää kaksi.
Uhrilukua tärkeämpi kriteeri on tekojen laatu: teoissa ja uhreissa on usein samankaltaisuuksia, ja sarjamurhaajaa tyydyttää itse teko – sarjamurhaajalla ei siis välttämättä ole muuta motiivia teolleen kuin tappamisen vietti.
Heitä ei Suomen rikoshistoria tunne montaakaan. IS esittelee juttusarjassa neljä tapausta.
”Häkä-Enska” surmasi pakokaasulla
Ajankohta: Vuosi 1971.
Tekijä: Ensio Koivunen (1930–2003).
Surmasi Ritva Raijaksen, 17, Pirjo Laihon, 17 ja Salme Metsänikulan, 23, pakokaasulla.
Erikoista: Koivusen puolustusasianajajana toimi muun muassa Paula Kokkonen, josta sittemmin tuli kokoomuksen kansanedustaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja.
Liftarisurmien tutkinta alkoi 21. elokuuta 1971, kun sivulliset löysivät Hyvinkään Ridasjärven sorakuopalta kahden 17-vuotiaan tytön ruumiit. Surmaaja oli ottanut heidän omaisuutensa – paperit, valokuvat – ja heitellyt pitkin tienvartta. Se oli ratkaisevaa, sillä eräästä revitystä valokuvasta poliisi löysi surmaajan sormenjäljen.
Tutkijat vertasivat jälkeä kymmenien tuhansien rekisterissä olevien rikollisten jälkiin ennen kuin tärppäsi: se kuului kaivinkoneenkuljettaja Ensio Koivuselle, pikkurikolliselle, joka oli istunut vankilassa varkauksista, rattijuopumuksista ja petoksista.
Koivunen otettiin kiinni ja poliisi yhdisti rikokseen myös kolmannen surman: 23-vuotiaan Salme Metsänikulan ruumis oli löydetty 18.8. metsäkuoppaan kätkettynä Inkoosta.
Kun juttu eteni Hyvinkään käräjäoikeuteen, syyttäjän lähtökohta oli seuraava: Koivunen poimi amerikanrautansa, valkoisen vuosimallin 1967 Dodge Dartin, kyytiin liftarityttöjä ja tukehdutti heidät pakokaasulla. Koivunen johti pakokaasut muoviletkulla pakoputkesta autonsa tavaratilaan, josta häkä edelleen pääsi matkustamoon. Siitä seurasi ensin pahoinvointia, sitten tajuttomuus, lopulta kuolema.
Syyttäjän mukaan Koivusella ei ollut surmatöille muuta motiivia kuin tyydyttää omat seksuaaliset tarpeensa, ja ainakin yhden tajuttoman – kenties hengettömän – uhrinsa Koivunen raiskasikin. Teknisenä todisteena käräjille tuotiin sormenjälkien lisäksi se, että uhrien vaatteista löytyi Koivusen samojedinkoiran valkoista karvaa.
Käräjistä tuli nopeasti farssi. Erään uhrin äiti väitti, että todellisuudessa hänen tyttärensä surmasi rikollisliiga, jota Koivunen suojeli. Koivusen väitettiin myös olleen hypnoosissa surmatekojen aikana.
Koivunen itse sanoi tuntemattoman miehen ”tehneen letkuhommat” sillä välin, kun nukkui tyttöjen kanssa autossa. Hän sanoi todisteiden olevan väärennettyjä, uhkasi haastaa kaikki tapauksesta kirjoittavat lehdet oikeuteen ja toi lopulta käräjäsaliin lounasleipänsä näytille todisteeksi siitä, kuinka huonosti poliisi häntä kohteli.
Tuomari Aulis Rydmanin kuppi meni useamman kerran nurin käräjien aikana, eikä vähiten silloin, kun selvänäkijä Pikitukka Sundström pyrki sisään saliin todistamaan, kuinka oli nähnyt murhaajan unessa.
– Ei tämä mikään autokolari ole! karjaisi tuomari ajaessaan väen ulos oikeussalistaan.
Sekavien käräjien lopuksi Koivunen tuomittiin elinkautiseen murhista. Juttu kuitenkin eteni Korkeimpaan oikeuteen asti ja lopulta katsottiin, ettei näyttö riittänyt tahallisuuden osoittamiseen. Täten Koivunen sai rangaistuksekseen 25 vuotta kuritushuonetta kolmesta vapauden riistämisestä, törkeästä pahoinpitelystä, törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä yhdestä väkisinmakaamisesta.
Ensio Koivunen kuoli 72-vuotiaana Varkaudessa.
Liftarisurmien aikaan poliisi pyysi yleisöltä vihjeitä henkilöistä, jotka olivat kuljettaneet Pirjo Laihoa, Ritva Raijasta ja Salme Metsänikulaa. Ilmoittautuneita tuli miltei heti 80, joista puolet poliisi pystyi toteamaan heti vääriksi.