Hyttysen levittämään niveltautiin sairastui Suomessa 31 ihmistä viime vuonna – tämä on ainoa suojakeino - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hyttysen levittämään niveltautiin sairastui Suomessa 31 ihmistä viime vuonna – tämä on ainoa suojakeino

Tutkijat toivovat tälle kesälle tapausten vähenemistä, sillä tautiin ei ole parantavaa hoitoa eikä rokotetta.

Sindbis-virus esiintyy ilmeisesti luontaisesti metsäkanalinnuissa, kuten teerissä. Ihmiseen viruksen levittävät loppukesän lajien hyttyset.

18.5.2017 6:41

Hyttyset kuuluvat Suomen kesään. Monille ihmisille tulee helposti kutiavia pistoja, mutta osa hyttysistä levittää myös virusinfektioita. Yksi näistä taudeista on joillekin pitkäaikaisia kipuja aiheuttava pogostantauti eli nivelrokko.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tilastot kertovat, että vuonna 2016 Suomessa todettiin 31 vasta-ainetutkimuksin varmistettua tapausta pogostantaudin. Pogostantauti eli nivelrokko on erityisesti loppukesänä ja alkusyksynä esiintyvä virusinfektio.

– Suomessa on noin 40 hyttyslajia, joista arviolta noin viisi häiritsee ihmisiä, hyönteisasiantuntina Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskuksen, Luonto ja ympäristövastuu -yksiköstä kertoo.

– Alkukesästä aktiivisia ovat korpi-, taiga- ja metsähyttyset, jotka tulevat piikki pystyssä verta imemään. Alkukevään ja loppukesän horkka- ja kirsihyttyset eli Culiceta ja Culex-hyttyset ovat hieman arempia, hän kertoo.

Leinonen tietää, miltä pogostantauti voi tuntua.

Reima Leinoselta löydettiin pogostantaudin vasta-aineita runsaasti, mutta kivut ovat olleet pitkään poissa.

– Sain 2000-luvun alussa oireita, joiden perusteella minulta tutkittiin pogostantaudin vasta-aineet. Niitä minulta löydettiin runsaasti, muttei varmaa diagnoosia kuitenkaan saatu. Nyt nivelkivut ovat olleet jo pitkään poissa, hän korostaa.

Ei parantavaa hoitoa

Tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Nivelkipuja ja kuumetta voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Tautiin ei ole liioin rokotetta.

Hyttysten pistojen välttäminen loppukesällä, erityisesti elo-syyskuussa, on Terveyskirjasto Duodecimin mukaan ainoa suojautumiskeino, ja epidemiavuosina ja -paikkakunnilla siihen kannattaa erityisesti pyrkiä.

Ilta-Sanomat kysyi lisäksi myös THL:n asiantuntijalta taudista ja sen levinneisyydestä.

Miten taudin saamista voi yrittää estää?

– Hyttysen pistoilta voi suojautua, etenkin loppukesällä, jolloin tautia on eniten liikkeellä, johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo Ilta-Sanomille.

Terveyskirjasto Duodecim puolestaan kertoo, että pogostantaudin tyypilliseen taudinkuvaan kuuluvat laaja punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut. Taudin aiheuttava Sindbis-virus esiintyy luontaisesti metsäkanalinnuissa, kuten teerissä, jotka eivät yleensä sairastu viruksesta. Ihmiseen viruksen levittävät loppukesän Culex- ja Culiceta -lajien hyttyset.

Taudin levittäjien nimelle ja samoin taudin suomalaiselle nimellä on selvät syyt. Sindbis on kylä Egyptissä, mistä virus 1950-luvulla ensi kerran löydettiin. Pogosta on nimitys Ilomantsin kirkonkylälle, missä Suomen ensimmäinen pogostantaudin epidemia todettiin 1970-luvulla.

Taudin aiheuttava Sindbis-virus esiintyy ilmeisesti luontaisesti metsäkanalinnuissa, kuten teerissä. Ihmiseen viruksen levittävät loppukesän Culex- ja Culiceta -lajien hyttyset. Onko näiden hyttysten määristä jotain tähän vuoteen liittyvää tietoa?

– Mitään systemaattista hyttyspopulaation seurantaa ei ole eikä se käytännössä ole mahdollista. Olemme aikaisemmin tehneet epidemiologista mallinnusta asiasta ja sen mukaan alkukesän lämpötila ja sateet sekä edellistalven lumen paksuus vaikuttavat hyttysten määrään ja siten osaltaan tartuntojen määrien vaihteluihin. Myös kanalintujen määrä vaikutti epidemiologiaan. Mutta mallin ennustusvoima ei ole tarpeeksi tarkka, Sane painottaa.

Mikä on tärkeää, jos epäilee saaneensa taudin ja tunnistaa oireita, joihin kuuluvat laaja punapilkkuinen ihottuma ja suurten nivelten kivut?

– Tällöin voi hakeutua lääkäriin, missä hoitavan lääkärin arvion mukaan edetään tarvittaessa laboratoriotesteihin, Sane korostaa.

Vaikea ennustaa, laskeva suuntaus on mahdollinen

Tauti esiintyy ilmeisesti seitsemän vuoden sykleissä. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2016 Suomessa todettiin 31 vasta-ainetutkimuksin varmistettua tapausta. Onko tästä vuodesta tulossa syklien näkökulmasta viime vuotta pahempi?

– Itse asiassa seitsemän vuoden syklistä on enää vähän näyttöä. Aikaisemmin seurantatieto antoi tämmöisen kuvan, mutta kun asiaa katsotaan pidemmällä aikavälillä niin 7 vuoden sykli ei enää ole merkittävä, sillä tilastollista näyttöä ei ole. Tämän vuoden tilanteesta on vaikea tehdä ennustusta, mutta jonkinlainen laskeva trendi viime vuosina on ollut nähtävissä, hän sanoo.

Miten tautia hoidetaan?

– Hyvä muistaa, että tauti on valtaosin lievä eikä aiheuta suurempia ongelmia. Osalla nivelkivut jatkuvat pidempään ja tämän on todettu liittyvän geneettisiin alttiustekijöihin.

Näin kävi viime vuonna

Viime vuonna Suomessa todettiin 31 vasta-ainetutkimuksin varmistettua tapausta. Tämä oli enemmän kuin vuonna 2015. Silloin tapauksia oli 15.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä on ollut usein paljon tapauksia. Vuonna 2016 siellä oli kuusi tapausta. Sairastuneista lähes kaikki eli 30 olivat työikäisiä 15–64-vuotiaita, 71 prosenttia heistä oli naisia. Tapauksista 81 prosenttia todettiin elo–syyskuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?