Päätoimittaja Jääskeläinen kommentoi Ylegate-kirjaa: ”Kohu on melkoinen” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Päätoimittaja Jääskeläinen kommentoi Ylegate-kirjaa: ”Kohu on melkoinen”

Atte Jääskeläinen

Julkaistu: 16.5.2017 18:54

Jääskeläisen mukaan saatu kolhu on vähäisempi kuin kohusta voisi luulla.

Ylen uskottavuus on kokenut pitkään jatkuneen kriittisen keskustelun seurauksena pienen kolhun, arvioi vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Ylestä. Jääskeläinen sanoo STT:lle, että mittausten perusteella kolaus ei ole niin suuri, kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

– Kohu on melkoinen. Se vaikeuttaa johtamista ja on harmillinen ja pahoiteltava. Se ei kuitenkaan ole niin suuri kuin joku voisi ajatella, kun sitä on oikeasti mitattu. Meillä on myös yleisöjä, joiden mielestä luottamus Yleen on oikeasti kasvanut tämän kohun aikana.

Julkisessa keskustelussa Ylen tilanne on pulpahtanut taas viimeisen kahden vuorokauden aikana voimakkaasti esiin. Eilen Olli Mäenpää julkaisi Yle-selvityksensä ja tänään julkaistiin kolmen ex-yleläisen Ylegate-kirja, jossa kritisoitiin Jääskeläistä voimakkaasti.

Mäenpään selvitys kritisoi muun muassa Ylen mikromanagerointia ja sitä, että juridiset näkökulmat korostuvat julkaisupäätöksiä tehtäessä. Raportissa nostettiin esiin myös varovaisuus vallanpitäjistä uutisoidessa. Esimerkiksi niin sanotussa Terrafame-tapauksessa Yleen kohdistui poikkeuksellinen vaikuttamisyritys ulkoapäin, mihin Yle selvityksen mukaan taipui.

Terrafame-jutussa kerrottiin, että pääministeri Juha Sipilän sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen. Sipilä suuttui ja lähetti jutun tehneelle toimittajalle sekä Jääskeläiselle lukuisia sähköposteja.

"Vaativa johtamistilanne"

Miten toimituksen johtaminen onnistuu Jääskeläiseltä oloissa, joissa päätoimittajan riippumattomuuteen kohdistuu epäilyjä?

– Onhan tämä poikkeuksellisen vaativa johtamistilanne. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että koko tämän kohun aikana Yle on pystynyt tuottamaan ensiluokkaista journalismia. Olemme tehneet hienon onnistumisen kuntavaaleissa, vieneet televisiouutislähetyksen Pariisiin Ranskan presidentinvaalien yhteydessä ja tehneet muutenkin laadukasta journalismia. Toivottavasti se saa jonkun ajattelemaan, että ehkä Ylen sisällä asiat ovat jonkin verran paremmin kuin, mitä julkisuudesta voi päätellä.

Sananvapauslain mukaan vastaavalla toimittajalla on viime kädessä oikeus määrätä viimeisen pilkunkin paikka, mutta se on Mäenpään mukaan vain yksi puoli asiasta.

– Kun sananvapauslakia säädettiin, nimenomaan korostettiin, että sen tarkoitus on suojata median riippumattomuutta ja turvata sananvapauden toteutumista. Siihen tarkoitukseen se erittäin vahva direktio-oikeus on laissa määritelty, Mäenpää sanoi STT:lle.

Mäenpään mukaan Jääskeläisellä direktio-oikeuden varsinainen tarkoitus jäi taka-alalle.

– Ei (siinä käytetty sitä) ainakaan sananvapauden pontevaan turvaamiseen ja journalismin edistämiseen vaan kyllä siinä pikkuisen paistoi se, että haluttiin enemmän varovaisuutta ja enemmän sitä pilkun paikkaa katsoa kuin tuoda suurta kuvaa esiin.

"Joskus huolellisen harkinnan paikkoja"

Vallanpitäjien asioiden käsittelytavasta Jääskeläistä kritisoi myös tuore Ylegate-kirja. Jääskeläinen itse ei näe, että vallanpitäjiä käsittelevät jutut esimerkiksi viivästyisivät hänen toimituksessaan erityisesti.

– Kaikissa toimituksissa on juttuja, joista toiset valmistuvat nopeammin ja toiset hitaammin. Jotkut aiheet ovat sellaisia, joita voi pitää mielestäni korkean riskin juttuina. Tällöin täytyy kiinnittää huomiota siihen, että faktat on tarkistettu hyvin ja juridinen pohja on varmistettu.

– Poliitikkoja käsittelevät jutut puolestaan saattavat olla joskus huolellisen harkinnan paikkoja. Niiden tapauksessa kannattaa varmistaa, että toimituksen johto on niistä tietoinen, koska silloin toimituksen johto voi niitä puolustaa. On kiusallinen tilanne, jos huomattavaa keskustelua ja ehkä ristiriitojakin herättävä juttu julkaistaan ilman, että päätoimittaja on siitä tietoinen, Jääskeläinen sanoo.