Kesän ensimmäinen pikkukuutti polski vapauteen – ”Se on vähän kuin teinipoika”

rac

Julkaistu:

Korkeasaari palautti ensimmäisen keväällä saapuneista kuuteista takaisin luontoon. ISTV osallistui salaperäiseen vapautusoperaatioon.
Korkeasaaren eläintarhaan on saapunut tänä vuonna seitsemän pientä harmaahyljettä eli kuuttia. Lukumäärä on suurin vuosiin.

Villieläinsairaalan kuntouttamista kuuteista yksi menehtyi yllättäen lupaavasti alkaneen kuntoutuksen jälkeen, mutta muut kuusi vapautetaan luontoon kesän aikana.

On aikainen tiistaiaamu, ja ensimmäisen kuutin matka vapauteen on alkamassa.

Artikkelin videolla seurataan kuutin matkaa takaisin luontoon.

Noin 15-kilosta yli 30 kilon painoon paisunut halli ohjataan aamulla muoviseen jäteastiaan. Se arpoo pitkään, mutta päättää pienen painostuksen jälkeen mönkiä muovisäilöön.


Hoitajat nostavat hengitysrei’illä täydennetyn kuljetussäiliön auton taakse. Hallin viiksikarvat heiluvat esiin hengitysaukoista.

Ajomatka kestää vajaan tunnin. Perillä kaikki vaikuttavat helpottuneilta.

– Ehdin jo unohtaa, että halli on kyydissä. Sitten se huusi kerran voimakkaasti, hallin kuljettajana toiminut Korkeasaaren kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo perillä merenrannassa.

Hallit saattavat säikähtää kuljetustilannetta ja ulostaa tai oksentaa. Tällä kertaa matka sujuu kuitenkin siististi.

– Se on vähän kuin teinipoika. Kuuttikarva on jo lähtenyt, eikä se ole enää samalla tavalla valkoinen kuin tullessaan meille. Nyt se on tumma ja sutjakka, eläintenhoitaja Hanna-Maija Lahtinen kertoo laiturissa.

Hallin vapautukseen vaadittava koko on yleensä noin 30–40 kiloa. Rasvaa on oltava tarpeeksi, jotta hylje selviää viileässä merivedessä.


Hallit synnyttävät tavallisesti jäälle, ja emo ruokkii poikastaan vain muutaman viikon jopa 60 prosenttia rasvaa sisältävällä maidolla. Pienet harmaahylkeet keräävät jopa pari kiloa painoa päivässä.

Massakauden jälkeen emo jättää kuutin luonnon armoille, ja nälkä ajaa sen etsimään ruokaa.

Korkeasaaren kuutit ovat eksyneet juuri tässä vaiheessa vaaralliseen suuntaan ja nälkiintyneet sekä osassa tapauksista loukkaantuneet. Siksi ne ovat keränneet kevään ajan voimia villieläinsairaalassa.

– Tullessaan tämä Espoosta löytynyt kuutti oli vielä nälkiintynyt, Lahtinen muistelee.


Jos kaikki menee hyvin, vapautettu uroshalli voi elää luonnossa parikymmentä vuotta. Naaraiden elinikä saattaa puolestaan venyä jopa 40 vuoteen.

Vedessä halli on peto, joka kasvaa jopa 300-kiloiseksi.

– Meille tulee paljon pyyntöjä, että halutaan tulla hoitamaan ja silittämään kuutteja. Kuuttikin kuitenkin karjuu ja puree. Se on petoeläin. Me emme silitä villieläimiä, ja ne voivat olla vaarallisiakin, Lahtinen toteaa.

Suomen Luonnonvarakeskuksen laskelmien perusteella hallien määrä on kasvanut vuosittain noin viiden prosentin vauhtia.

Lentolaskennoissa Suomen puolella on havaittu ainakin yli 11 000 hallia. Eniten harmaahylkeitä on Lounaissaaristossa.