Kotimaa

Kommentti: Koiviston puhe avasi Puolalle ovea länteen

rac

Julkaistu:

Presidentti Mauno Koivisto puhui vapauden puolesta Puolassa 1989. Puhe muistetaan Puolassa yhä, kirjotitaa paikalla ollut toimittaja Petri Turunen.
Presidentti Mauno Koivisto muistetaan Puolassa, Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa merkittävänä valtionpäämiehenä. Yksi keskeisimmistä syistä on hänen kolmen päivän matkansa Puolaan vuonna 1989.

Olin nuorena toimittajana tällä matkalla raportoimassa historiallisista hetkistä. Mauno ja Tellervo Koivisto tekivät kolmipäiväisen valtiovierailun Puolaan. Matka alkoi 19. huhtikuuta 1989.

Matka alkoi Euroopan kannalta mullistavaan aikaan. Rautaesirippu jakoi Euroopan itään ja länteen. Puola oli yksi Josif Stalinin luomista Neuvostoliiton satelliittivaltiosta, mutta maa eli jo suurta murroksen aikaa juuri huhtikuussa.

Vierailulla Mauno Koivisto piti yhden tärkeimmistä puheistaan. Lech Walesan johtama Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike oli haastanut kommunistien yksinvaltaa jo 1980-luvun alussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolan johdossa oli kenraali Wojciech Jaruzelski, joka julisti maahan 13. joulukuuta 1981 pääministerinä sotatilan. Hän yritti murskata Solidaarisuuden ja muun opposition. Aikomus ei onnistunut ja Jaruzelski alkoi peruuttaa sotatilaa vähitellen jo vuonna 1982.

Matkan merkitys nousi maailmanmittaan, kun ennen matkan alkua selvisi, että Puolan kommunistinen hallitus ja Solidaarisuus-ammattiyhdistysliike olivat päässeet sopuun siitä, että Puolassa järjestetään parlamenttivaalit, joihin Solidaarisuus saa asettaa ehdokkaita.

Koivisto uskalsi kertoa tärkeimmän viestin kenraali Jaruzelskille.

– Käynnissä on perustavaa laatua oleva poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen uudelleen arviointi, Koivisto sanoi illallispuheessaan.


Hänen sanomansa oli selvä. Koivisto toivoi Puolan muuttuvan oikeaksi demokratiaksi. Toinen virke lisäsi painetta.

– Puola on sosialististen maiden eturivissä etsimässä sopivia kansallisia ratkaisumalleja, hän sanoi.

Kukaan paikalla olleista ei arvannut, miten nopeasti muutos jatkui. Parin kuukauden päästä valta jo vaihtui Puolassa. Neuvostoliitto romahti ja vuodesta 1945 alkanut kylmä sota päättyi vuonna 1991.

Samalla tavalla Koiviston sanat on kirjannut muistiin Jaakko Blomberg vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Vakauden kaipuu: Kylmän sodan loppu ja Suomi. (WSOY).

Ulkomaiset toimittajat jonottivat pääsyä soittamaan lankapuhelimella. Kännyköitä ja sähköposteja ei vielä tuolloin ollut. Maasta ei ylipäätään voinut helposti soittaa ulkomaille. Puhelinpöytää vartioivat sotilaat. Sain vuoroni ja pääsin sanelemaan juttuni muiden tavoin.


Koiviston rohkea puhe kannusti minua. Annoin tukun zloteja matkan viimeisenä päivänä nuorelle puolalaispariskunnalle, jolla oli lapsi vaunuissa. He ilostuivat Suomen terveisistä.

Seisoin matkan aikana pariin otteeseen Jaruzelskin ja Koiviston vierellä. Mauno Koivisto kiitti ja kätteli matkan päätteeksi kaikki onnistuneella mukana olleet median edustajat lentokoneessa. Jaruzelskille sen sijaan alkoi matka kohti vallasta luopumista.

Joskus puhe on tärkein teko

Suomalaisilla ei ollut harhaluuloja Puolan tilanteesta vuonna 1989. Puolan yhdistynyt työväenpuolue oli epäonnistunut. Se ei ajanut nimestään huolimatta työväen asiaa eikä demokratiaa.

Puolan viimeinen kommunistijohtaja, kenraali Wojciech Jaruzelski oli ristiriitainen hahmo. Hän yritti nujertaa Solidaarisuus-ammattiyhdistysliikkeen. Hän julisti maahan sotatilan vuonna 1981, mutta joutui lopulta taipumaan vaalien järjestämiseen vuonna 1989.


Jaruzelski puolusteli myöhemmin toimintaansa. Hän sanoi, että ilman sotatilan julistamista Neuvostoliitto olisi vallannut Puolan. Jaruzelski luopui vallasta 1990. Hän kuoli 90-vuotiaana vuonna 2014.

Mauno Koivisto tiesi puhuessaan Puolassa, että puhe voi olla tärkeä teko. Hän onnistui kannustamaan puolalaisia, koska taustalla oli aito tyytymättömyys kommunistiseen hallintoon.

Jaruzelskin julistus sotatilasta epäonnistui, koska historian myllerrys teki sen vääjäämättä merkityksettömäksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt