Nämä asiat presidentti Mauno Koivisto saattoi halutessaan tehdä – mahdotonta nykyisille presidenteille

Presidentti Mauno Koivisto riisui presidentin valtaa, mutta käytti aika ajoin perustuslain suomia valtaoikeuksiaan.

14.5.2017 7:15

Presidentti Urho Kekkonen oli ottanut itselleen liki rajoittamattomat valtaoikeudet 25 vuotta (1956-1981) kestäneen valtakautensa aikana.

Presidentti Mauno Koivisto alkoi presidenttikautenaan (1982-1994) kaventaa omaa valtaansa ja siirtää presidentiltä valtaa parlamentarismin hengen mukaisesti hallitukselle ja eduskunnalle.

Kekkosen ajan traumojen jälkeen perustuslakia uudistettiin ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiin 2000 ja 2012.

Koivistolla oli samat valtaoikeudet kuin Kekkosella, mutta Koivisto käytti valtaansa pääosin parlamentarismia kunnioittaen. Presidentti Koivisto pystyi tekemään silti asioita, joihin nykyisillä presidenteillä ei ole valtaa puuttua.

Esimakua pääministerinä - uhitteli ja nousi presidentti Kekkosta vastaan

Presidentti Kekkonen hallitsi suvereenisti myös maan sisäpolitiikkaa. Kekkonen valitsi mieleisensä hallitukset ja hajotti jopa eduskunnan kaksi kertaa 1971 ja 1975.

Koiviston toisella pääministerikaudella (1979-1982) ikääntyvä Kekkonen oli jo menettänyt parhaimman teränsä. Kulisseissa käytiin armotonta presidenttipeliä ja haettiin asemia, kun Kekkonen jonain päivänä vetäytyy.

Huhtikuussa 1981 pääministeri Koiviston hallituksessa Sdp ja Paavo Väyrysen johtama keskusta olivat pattitilanteesta. Päätöksiä ei syntynyt, keskusta halusi kampittaa Koiviston. Koivisto johti ylivoimaisesti kyselyjä Kekkosen seuraajaksi, ja Koiviston sädekehä haluttiin romuttaa ennen presidenttipelin varsinaista alkua.

Presidentti Kekkonen oli erottamassa pääministeri Koiviston ja kaatamassa hallituksen. Kekkonen uhkaili jopa eduskunnan hajottamisella.

Tämä oli ollut Kekkosen Suomessa läpihuutojuttu, mutta Koivisto nousi julkisesti itsevaltiasta Kekkosta vastaan. Koivisto ei suostunut eroamaan, ja vetosi perustuslakiin: Suomessa hallituksen tulee nauttia eduskunnan, ei presidentin, luottamusta.

Koivisto voitti valtiomahtien taistelun ja säilytti pääministerin paikkansa. Kekkonen jäi sairauslomalle syksyllä 1981, jolloin Koivistosta tuli presidentin sijainen.

Vaikutti hallituskokoonpanoon

Jos Kekkosen aikana hallitukset vaihtuivat tiuhaan tahtiin, Koiviston aikana Suomi siirtyi vaalikauden pituisiin hallituskausiin.

Täysin vallattomaksi Koivisto ei sisäpolitiikassa itseään jättänyt.

Eduskuntavaalien alla 1987 kolme porvaripuoluetta oli tehnyt kassakaappisopimuksen tulevasta hallituspohjasta. Puheenjohtajat Paavo Väyrynen (kesk), Ilkka Suominen (kok) ja Christoffer Taxell (r) sopivat keskenään, että vaalien jälkeen Suomeen muodostetaan porvarihallitus keskustan ja Väyrysen johdolla.

Kun presidentti Koivisto sai tietoonsa kassakaappisopimuksen, Koivisto runnoi maahan sinipunahallituksen. Sdp oli vaaleissa suurin puolue, mutta Koivisto nosti pääministeriksi Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin (kok). Koivisto myös päästi kokoomuksen ulkopoliittisesta ikeestä parinkymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin hallitukseen.

Siirsi arkipyhät

Loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettiin almanakassa omilta paikoiltaan keskeltä viikkoa lauantaiksi vuonna 1972.

Kirkolliskokous ehdotti 1982, että loppiainen ja helatorstai palautettaisiin vanhoille paikoilleen.

Eduskunta hyväksyi arkipyhien palautuksen 1985 ja lain piti tulla voimaan 1986. Koivisto siirsi valtaoikeuksiensa suomin mahdollisuuksin lain voimaantulon vuoteen 1992.

– Täytyy omalta osaltani todeta, että niin suuri vallankäyttö kuin mihin olen nyt kirkkolain osalta ollut pakotettu, käy ajan mittaan voimille, Koivisto perusteli päätöstään valtiopäivien avajaisissa 1986.

Erotti Karjalaisen

Suomen Pankin pääjohtajaksi Koiviston jälkeen noussut Ahti Karjalainen aiheutti toimillaan päänvaivaa. Koivisto toivoi, että Karjalainen eroaisi itse.

Huhtikuussa 1983 keskustalaiset kävivät Karjalaisen luona valmiit eropaperit mukanaan, mutta Karjalainen ei eronnut virastaan vaan keskustapuolueesta.

Pankkivaltuusmiehet esittivät kokouksessaan toukokuussa Karjalaiselle, että tämä eroaisi. Karjalainen ei eronnut.

Seuraavana päivänä Koivisto erotti Karjalaisen ”yleiseen etuun” vedoten.

Oli talouspoliittinen vaikuttaja

Nykyisin presidentillä ei ole juuri lainkaan sisäpoliittista valtaa.

Koivisto oli taustaltaan talousmies, Suomen Pankin pääjohtaja, ja Koivisto puolusti pitkään vahvan markan politiikkaa.

Koivisto antoi muutenkin taustatukea hallituksille. Omasta taustastaan huolimatta Koivisto tuki esimerkiksi Esko Ahon (kesk) porvarihallitusta vaikeissa päätöksissä vaikeina aikoina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?