Kommentti: Suomen Yrittäjät haki selkävoittoa – tuloksena vaimea tussahdus ja ajautuminen ulkokehälle

Julkaistu:

Suomen Yrittäjät on Mikael Pentikäisen johdolla vuodessa maalannut itsensä nurkkaan, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Kun Suomen Yrittäjät valitsi Mikael Pentikäisen, 52, toimitusjohtajakseen vuosi sitten, järjestö tiesi taatusti saavansa johtajakseen miehen, joka ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Pentikäisen johdolla Suomen Yrittäjät piti saada työmarkkinaneuvotteluihin tasavertaiseksi kumppaniksi muiden kanssa.

Miten on käynyt?

Vuodessa järjestön vaikutusvalta on romahtanut. Vuodessa Suomen Yrittäjät on onnistunut suututtamaan sekä hallituksen, ay-liikkeen että muut työnantajajärjestöt. Se on aikamoinen saavutus järjestöltä, jonka pitäisi ajaa jäsenyritystensä etuja, eikä olla kaiken tietävä besserwissersakki tai minulle kaikki heti -puolue.

– Suomen Yrittäjät tekee hyvää paikallista työtä, mutta keskustoimisto sahaa omaa oksaansa, hallituspiireistä todetaan.


Kaikki liittyy toimitusjohtaja Pentikäisen persoonaan. Häntä ei kuulemma jakseta kuunnella sen enempää valtiovarainministeriössä kuin työ- ja elinkeinoministeriössäkään – eli paikoissa, joissa Suomen Yrittäjien sanomaa erityisesti pitäisi kuunnella.

Lisäpisteitä ei tullut esimerkiksi siitä, että Pentikäinen vastusti keväällä näkyvästi Tekesin ja Finpron yhdistämistä Business Finland -nimen alle. Hallituksen tavoite poistaa päällekkäisyyksiä ei kelvannut SY:lle.

Kaikki tai ei mitään

Pahinta yrittäjien kannalta on saada välit poikki nimenomaan maan hallituksen kanssa. Siinä järjestö on onnistunut erinomaisesti.

Vielä muutama vuosi sitten Pentikäinen oli hyvää pataa keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa, herroiltahan löytyy yhteistä taustaa uskonnollisesti lestadiolaisuudesta ja ideologisesti keskustaliikkeestä. Pentikäinen oli jopa keskustan eurovaaliehdokas, mutta ei päässyt läpi.

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä viime kesänä Pentikäinen teki jäsenilleen ehkä eniten hallaa ja suututti myös pääministeriksi nousseen Sipilän.

Suomen Yrittäjät olisi saanut tavoitteistaan noin 80 prosenttia läpi, mutta Pentikäiselle olisi kelvannut vain selkävoitto.

Sipilä ehdotti kikyä sorvattaessa, että järjestäytymättömien oikeudet ja velvollisuudet nostetaan paikallisessa sopimisessa samalle tasolle kuin järjestäytyneen EK:n. SY jäi ulkopuolelle ja väitti, että sopimus olisi vaatinut yrityksissä luottamusmiespakkoa.

Tulkinnalla ei ollut totuuspohjaa, sillä EK:n yrityksetkin tekevät sopimuksia, vaikka yrityksessä ei ole luottamusmiestä eli luottamusmieslukko ei ollut likikään sillä tasolla kuin SY väitti.

Lopputulos oli yrittäjien kannalta nolla. Ei tullut mitään. Pentikäisen kaikki tai ei mitään -linja vei SY:n ulkokehälle, josta poispääsyä ei ole näköpiirissä.

Ensin syksyn työmarkkinaneuvotteluita SY saa seurata taas televisiosta – neuvottelupöytiin ei ole asiaa.

Hinku työeläkeyhtiöihin

Tuoreimman riidanaiheen Pentikäinen sai aikaan esittämällä yrittäjien edustajaa, käytännössä siis kai itseään, työeläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen hallituksiin. Yrittäjät eivät ole kuitenkaan työeläkepöytien maksumiehiä, joten ay-liike ja EK tyrmäsivät Pentikäisen näkemykset oikopäätä.

Mutta onpahan Pentikäiselle taas yksi riittämättömille perusteille rakennettu taistelu takanaan.

Työmarkkinaveteraanit vertaavat Pentikäistä legendaariseen Waldemar Bühleriin, joka johti Suomen Yrittäjiä 1978–1989. Puhina ja huuto oli kamalaa, mutta tuloksista ei ollut havaintoja. Jos ennustaa saa, äänekäs taistelu jatkuu nytkin.

Torvet soivat kuin hirvijahdissa ja pauke on hirmuinen, mutta lopputulos jää tussahdukseksi, kun viestiä ei kuunnella siellä, missä pitäisi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt