Näin toimii piilokorruptio Suomessa: Yrittäjältä kiristettiin pullia, koululaiset urakoivat pomon sukulaisen työmaalla...

Kansalaiset kertoivat räikeitä tarinoita hyvä veli -verkostoista niin rakennustyömailla, yrityskonttoreissa kuin koulumaailmassakin. IS kokosi viisi esimerkkiä tuoreen tutkimuksen pohjalta.

Kertomusten mukaan esimerkiksi viranomaiset ovat vaatineet ilmaisia kahvipullia yrittäjiltä ja opettajat ovat rekrytoineet sijaisikseen omia lapsiaan.

4.5.2017 11:46

Vaasan yliopiston torstaina julkaisemasta kansalaistutkimuksesta käy ilmi, että liki nuhteettomasta kansainvälisestä maineesta huolimatta Suomen rakenteissa piilee korruptiota. Piilokorruptio esiintyy virkavallan väärinkäyttönä, huonona hallintona, viranomaisten epäasiallisena käyttäytymisenä tai joissain kunnissa vaikkapa niin, etteivät kaikkien verkostojen jäsenet nauti samoja etuuksia.

Tutkimuksen tehneet emeritusprofessori Ari Salminen ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Viinamäki keräsivät viime syksynä kansalaisten kertomuksia heidän kokemastaan piilokorruptiosta. Helsingin Sanomien mukaan kertomusten suuri määrä yllätti tutkijat.

Julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salminen.

Ilta-Sanomat poimi räikeimpiä esimerkkejä kertomusten joukosta.

1. Viranomaiset odottivat ilmaista kahvia ja pullaa

Vallan väärinkäyttö esiintyi vallitsevampana aihealueena kansalaisten kertomuksissa. Viranomaiset ovat hyvin suoraankin ilmaisseet vaativansa etuuksia esimerkiksi kunnan tiloissa toimivilta yrittäjiltä.

Erään kansalaisen mukaan liikuntaviraston henkilökunta kiristi kahvilayrittäjältä ilmaiseksi kahvia ja pullaa. Viraston urheilupaikoilla oli useita kahvila- ja ravintolayrittäjiä, joiden määräaikaisia sopimuksia tarvittaessa jatkettiin ilman kilpailutusta, mikäli liikuntavirasto oli tyytyväinen yrittäjien työhön.

Tämä johti siihen, että viranomaiset omatoimisesti ottivat kahvia ja pullaa ilmaiseksi odottaen erityiskohtelua.

”Kun totesin, että niistä pitää maksaa ainakin omakustannushinta, niin minulle todettiin ”että ilmaiset tuotteet sisältyvät sopimusehtoihin. Ellen suostuisi, niin aikani yrittäjänä olisi lyhyt ja hankala”. Kun en suostunut, niin sitä se todella oli. Kyselin asiasta muilta yrittäjiltä, ja minulle todettiin että on parempi antaa kahvit ja pullat ja pitää kaikki tyytyväisinä.”

2. Urheiluseurat uhkailivat yhtiötä

Urheiluseura-aktiivien kanssa oli ongelmia myös eräällä toimitusjohtajalla, jonka yhtiö oli tukenut seurojen toimintaa. Kun tuen määrää vähennettiin, seurojen johtohenkilöt alkoivat uhkailla. Koska seurojen päämiehet olivat myös kunnassa tunnettuja paikallisvaikuttajia, he uhosivat lopettavansa yhtiön palvelun ostamisen, ellei tuki tipahda seuran tilille vanhaan tapaan.

”Pahimmillaan kymmenisen vuotta sitten noin puoli prosenttia liikevaihdosta meni järjestöjen tukemiseen, vailla vastiketta. – – Jatkuvastihan piti olla erilaisissa kyläseuroissa tai tupailloissa tarjoamassa kahvit, vastikkeeksi sai pitää muutaman minuutin mainospuheen, jota kukaan ei kuunnellut.”

3. Parempia tontteja hyvä veli -verkostojen avulla

Hyvä veli -verkostojen olemassaolo on vaikea todistaa, mutta kertomuksista niitä on poimittavissa. Niiden riski kasvaa pienillä paikkakunnilla, joissa aktiivinen henkilö voi olla monen eri tahon toiminnassa päättävässä roolissa mukana.

Eräs kansalainen kertoi kaupunginhallituksen omakotitonttien epäreilusta jaosta, vaikka ne näennäisesti jaettiin reilusti arpoen. Osa tonteista oli varattu kaupunginhallitukselle, minkä vuoksi kansalainen kuvasi tontteja hyvävelitonteiksi. Virkamiehet puolustivat tonttien olevan varattuja esimerkiksi kaukaa muuttaville lääkäreille. Puheet eivät aina täsmänneet tekojen kanssa.

”Erään alueen parhaan tontin joka oli KH:n varaama sai eräs hyvätuloinen tilitoimistoyrittäjä, joka oli jo aikaisemmin teettänyt kaksi taloa kunnan alueelle ja viimeisin oli noin kilometrin päässä tästä nykyisestä. – – kukaan ei asiaan puutu.”

4. Opiskelijoiden urakat sukulaisten työmaille pilkkahinnalla

Hyvä veli -verkostot olivat yleisiä tonttijakojen lisäksi myös rakennus- ja remontointiurakoissa.

Muuan henkilö työskenteli ammattikoulussa rakennusalalla valvoen ja ohjeistaen työmaita. Hän havaitsi piakkoin, että koululle tulleet työmaat eivät välttämättä tulleetkaan kilpailutuksen kautta. Kaikkiin urakoihin oli sidoksissa hänen kunnallispolitiikassa myös mukana olevan esimiehensä sukulaisia, poliitikkotuttuja tai muita hyvä veli -verkoston jäseniä. Työmaita saattoi olla parhaimmillaan parikymmentä samanaikaisesti.

”Työmaa saattoi kestää parikin vuotta ja huipentumana edellä mainitusta kohteesta esim. laskutettiin jokunen sata euroa, kun todellinen työnarvo olisi ollut jopa 200 000 euroa. – – Vastapalveluina tuli matkoja kaukomaille (ei itselleni), edullisia asunto-osakkeita joissa oli hyvä tuotto, jne. Otin asian esille kokouksessa ja kerroin tämän olevan veronkiertoa. – – 2kk:n kuluttua sain lopputilin tuotannollista syistä.”

5. Kouluissa sijaistivat opettajien omat lapset

Kertomuksissa toistui myös palkkaus- ja rekrytointitilanteissa toistunut epäreiluus. Eräs opettaja kertoi työpaikastaan, jossa tapana oli ottaa oma lapsi sijaistamaan opettajan virkavapaita, vaikka läheisestä yliopistokaupungista olisi löytynyt koulutettuja, sijaisiksi päteviä tai alaa opiskelevia henkilöitä.

”Esimerkiksi opettaja otti lomamatkansa ajaksi oman ylioppilaslapsensa, joka joissain tapauksessa saattoi opiskella yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai ei ollut vielä päässyt jatko-opintoihin. Opettajat saivat itse valita sijaisensa.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?