Kotimaa

Seurakunta toivoo: Venäjä voisi rahoittaa helsinkiläistä sotilashautausmaata

Julkaistu:

Seurakunta valittelee uutistoimisto Tassin mukaan, että Taivallahden hautausmaa on surkeassa kunnossa. Sille voisi saada tukea Venäjältä, seurakunnassa uskotaan.
Uutistoimisto Tass on nostanut uutisaiheeksi Taivallahden vanhan hautausmaan, joka oli Venäjän keisarikunnan armeijan käytössä vuosina 1826–1930. Tassin mukaan hautausmaa on ”tärkeä paikka Venäjän historiassa” ja suojelemattomana vaarassa hävitä Helsingin kartalta.

Pyhän Nikolauksen seurakunnan edustaja Aleksandr Zhukov sanoi Tassin haastattelussa hautausmaan olevan ”surkeassa kunnossa” ja tarvitsevan kunnostamista.

Zhukovin mukaan Taivallahden hautausmaalle on haudattu valkoisten teloittamia venäläisiä upseereja ja siviilejä. Teloitettujen sotamiesten määräksi Zhukov arvioi jopa 10 000 henkilöä.

Zhukovin edustama Pyhän Nikolauksen seurakunnalla on kaksi kirkkoa, joista toinen on Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva, Hietanimen hautausmaalla toimiva Pyhän Nikolauksen kirkko.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Zhukov päivittelee muun muassa sitä, että nykyään sotilashautausmaan aluetta käytetään virkistysalueena, jossa ulkoilutetaan koiria ja pidetään eväsretkiä. Hän kertoi tämän kehityksen alkaneen jo 1930-luvulla, jolloin viranomaiset poistivat hautauskiviä alueelta ja siitä tehtiin puisto.

Zhukov toivoo, että hautausmaalta jääneet hautakiviryhmät lisättäisiin Venäjän ylläpitämään historiallisten muistopaikkojen listaan. Sopiva aika listalle lisäämiselle olisi hänen mielestään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan ja Pyhän Nikolauksen seurakunnan 90-vuotispäivän yhteydessä.

Hänen mielestään paikka listalla takaisi hautausmaalle tukea Venäjän budjetista. Pyhän Nikolauksen seurakunta suunnittelee suuren muistoristin pystyttämistä sekä muistotilaisuuksien pitämistä Isänmaan puolustajien päivän 23. helmikuuta sekä Voitonpäivän 9. toukokuuta kunniaksi.

Hautausmaata kunnostettiin jo 1990-luvulla

Tosiasiassa Taivallahden hautausmaa on kunnostettu maaherra Eva-Riitta Siitosen käskystä jo vuonna 1993. Perusparannuksen yhteydessä hautakivet koottiin kolmeen erilliseen ryhmään, jotta alueen luonne ja historia tulisivat paremmin esiin. Lähinnä Hietakunnaksentietä olevan hautakiviryhmän keskellä on punagraniittinen obeliski. Obeliskista on nyt tehty hautausmaan keskusmonumentti, jonka laatassa lukee ”Sotilashautausmaa 1826–1930”.

Keskimmäisessä ryhmässä olevat suomalaisten sotilaiden haudat ovat alkuperäisillä paikoillaan, mutta muut hautakivet ovat siirretty ryhmiin eri paikoilta. Hautausmaakokonaisuudella on valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kaupunginympäristön asema ja se on Museoviraston valvonnassa.

Zhukovin esittämä luku teloitettujen venäläisupseereiden määrästä lienee räikeää liioittelua. Valtionneuvoston kanslian vuonna 2004 julkaiseman Venäläissurmat 1914–1922 -tutkimuksen mukaan vuoden 1918 sodassa sai surmansa arviolta 2300–2700 venäläistä, mukaan lukien sekä sotaväki että siviilit. Seuraavina vuosina 1919–1922 surmia oli enintään joitakin satoja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt