Hymynkare, pistoolin piipun suunta... Nämä seikat viittaavat siihen, että juhlarahan teloituskuva lavastettiin

Historiantutkija harmittelee juhlarahan teilaamista: ”Se on raju, mutta niin oli sisällissotammekin.

27.4.2017 6:41

Valtiovarainministeri Petteri Orpon peruuttamassa Suomi 100 -juhlarahassa mallina ollut teloitus oli erittäin suurella todennäköisyydellä lavastus.

Henkilöt näyttelivät teloituksen. Juhlakolikossakaan ei olisi esiintynyt oikeasti teloitettuja ihmisiä, vaan kolikko olisi symboloinut jo alunperin symbolista tapahtumaa.

Kuvanoton alkuperäisenä motiivina saattoi asiantuntijoiden mukaan olla sotapropaganda tai makaaberi pilailu. Työväen arkiston hallussa olevaan kuvaan ei ole olemassa metatietoja: ei tiedetä, missä se on kuvattu, milloin tai keitä siinä on.

– Se on mysteerikuva, tunnustaa Työväen arkiston valokuvakokoelmien tutkimussihteeri Jani Kaunismäki.

– Meilläkin se on vain reprottuna. Alkuperäistä en ole koskaan nähnyt. Aina kun kuva on esiintynyt jossain julkaisussa tai netissä, on käytetty tätä meidän kuvaa.

Kuvaa pidetään lavastuksena.

– Meillä on sen yhteydessä merkintä ”lavastettu kuva”, Kaunismäki kertoo.

Hän osoittaa kuvasta monia kummallisuuksia.

Teloitettavat ovat rennonoloisia ja muutamalla erottuu jopa hymynkare, vaikka kuva onkin suttuinen.

Kohun herättäneen juhlarahan piti esittää Itsenäisyyden vuosikymmenet -sarjan vuosia 1917–1939.

Kolmantena oikealla teloitusrivissä seisovalla on hienot saappaat ja muutenkaan hänen asunsa ei tuo mieleen punakaartilaista.

Kuvan oikeasta reunasta työntyvällä pistoolilla osoitetaan teloittajia, ei teloitettavia.

Kaunismäki on pohtinut, onko etualalla maassa makaava henkilö oikeasti teloitettu, minkä jälkeen on järjestetty jonkinlainen ilveily, josta on otettu kuva.

– Ihmiset tekevät sodassa omituisia asioita, Kaunismäki sanoo.

Petteri Orpo tutkimassa kultaista juhlarahaa marraskuussa 2016.

Myös vuoden 1918 tapahtumiin perehtynyt historiantutkija Aapo Roselius pitää kuvaa ”mitä ilmeisemmin lavastuksena”.

Roselius on kirjoittanut muun muassa tutkimuksen Teloittajien jäljillä, Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa.

– Näitä lavastettuja teloituksia on muitakin, ei tämä ole ensimmäinen. Tätä on pitkään epäilty feikiksi ja jos se ei olisi, sille olisi jo ehtinyt ilmentyä perusteita.

Aapo Roselius kommentoi kohua herättänyttä, juhlarahaan päätynyttä ”teloituskuvaa”.

Roseliuksen mielestä teloitettavien asennot ja ilmeet eivät vaikuta autenttisilta. Vaatetuskaan ei tuo mieleen punaisia.

– Sinänsä se ei riitä, koska eivät kaikki punaisetkaan olleet rääsyissä, mutta toki sekin vahvistaa epäilyjä.

Roselius arvelee, että jos kuvaa katsoisi ”umpiossa”, tietämättä mitä sen pitäisi esittää, olisi vaikea päätellä, teloittavatko siinä valkoiset punaisia vai päinvastoin.

– Se näyttää niin tökeröltä, että mieleen tulee, voisiko kyseessä olla jonkinlainen pila, Roselius pohtii.

Toinen motiivi voisi olla propaganda.

– Esimerkiksi Neuvosto-Venäjän puolella sotineet suomalaiset punaiset lavastivat kuvan, jossa Aunuksen retken jääkäriupseerit rankaisivat omia sotilaita sitomalla heitä paaluihin.

Juhlarahasarja vedettiin kokonaisuudessaan takaisin.

Roselius muistuttaa, ettei teloituskuvaan ole lavastettu mitään keksittyä, mitä ei olisi todellisuudessa tapahtunut.

– Itse en silti käyttäisi sitä julkaisussa, joka käsittelee teloituksia.

Sen sijaan hän ymmärtää, miksi se on valittu juhlakolikkoon. Kuva on asetelmaltaan visuaalisesti erittäin tehokas.

– Hiukan yllätyin kiivaasta vastustuksesta jo ennen kuin suunnittelija ehti selvittää ajatuksiaan.

Roseliuksen mielestä sisällissota oli perustavanlaatuinen kokemus itsenäisen Suomen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

– Minusta on kummallinen ajatus, että juhlarahassa ei voisi käsitellä yhteisiä kipukohtia, vaan pitäisi olla sirkushuveja tai kukkapuskia, Roselius sanoo.

– En teilaisi sitä. Se on raju, mutta niin oli sisällissotammekin. Siitä on kuitenkin jo niin pitkä aika, että tuntuu aika kaukaa haetulta puhua haavojen auki repimisestä. Jos ajatellaan, mikä teki sisällissodastamme niin traumaattisen, niin se oli juuri tuo molemminpuolinen terrori.

– Suunnittelijan ratkaisu oli radikaali ja se on herättänyt huomiota ja keskustelua, mikä on jo sinänsä hyvä asia.

 Jos ajatellaan, mikä teki sisällissodastamme niin traumaattisen, niin se oli juuri tuo molemminpuolinen terrori.

– Minusta on pelottava ajatus, että kaiken pitäisi Suomi 100 -juhlassa olla virallista ja siloteltua. Meillä tuntuu olevan loputon tarve saavuttaa kansallinen yhtenäisyys kaikesta, joka koskee sotaa.

– Ei sellaista voi saavuttaa, Roselius lisää.

– Mutta sisällissodasta on nyt kulunut niin pitkä aika, että sen kuvistakin on tullut enemmän ikonisia symboleita kuin henkilökohtaista tappamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?