Taloyhtiön katto vuoti – entisestä puheenjohtajasta yritettiin tehdä syyllinen ja vaadittiin 400000 euroa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asunnoista paljastui karmeita rakennusvirheitä – taloyhtiö vaati ex-puheenjohtajaltaan 400000 euron korvauksia

Katto vuoti, vedet tulivat sisään asuntoon. Karmea tilanne, josta taloyhtiö syytti yhtä ihmistä: entistä hallituksen puheenjohtajaa.

26.4.2017 9:54

Taloyhtiön hallituksen entiseltä puheenjohtaja vaadittiin lähes 400 000 euron korvauksia riitakanteella.

Noin 80 vuoden ikäisen talon peltikatto vuoti ja vedet tulivat ullakkohuoneistoihin. Ullakkokerrokseen oli rakennettu runsaat 20 vuotta sitten kaksi kattoikkunallista huoneistoa.

Riitakanteen nosti taloyhtiö, joka väitti vastaajan laiminlyönneillään aiheuttaneen vauriot, kun ei ollut tarttunut tehtäviin ajoissa. Kanteen mukaan talon katossa oli 111 reikää.

Erityisen aktiivisia hankolaisen taloyhtiön kanteessa olivat kosteusvaurioita saaneiden asuntojen omistajat.

Vastaajana ollut entinen puheenjohtaja toimi tehtävässään vasta vuosia ullakkohuoneistojen rakentamisen jälkeen.

Syytettyjen pallilla vain yksi ihminen

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa taloyhtiö koki täydellisen tyrmäystappion.

Käräjäoikeus piti asetelmaa erikoisena, koska vastuuseen vaadittiin vain yhtä hallituksen jäsentä, vaikka hallitukseen kuului useita henkilöitä ja taloyhtiöllä oli myös ammatti-isännöitsijä.

Vastaaja kiisti kanteen. Taloyhtiö ei pystynyt osoittamaan, että hän olisi aiheuttanut vahingot laiminlyönneillään ja kanne hylättiin.

Talon katon massaamisremontista päätti yhtiökokous 2009. Urakan tehnyt ammattilainen kuitenkin maalasi katon massauksen sijaan.

Tikun nokkaan nostettu entinen puheenjohtaja valittiin hallitukseen samassa yhtiökokouksessa, jossa päätettiin remontista. Urakoitsijan tekemä vilppi paljastui vasta myöhemmin.

Oikeus totesi, ettei vastaaja ollut vastuussa kattoremontista. Hän ei voinut antaa virheellistä tietoa sen korjaamisestakaan, kun hänet vasta samassa kokouksessa oli valittu tehtävään.

Toisen ullakkohuoneiston vesivuoto todettiin mittauksissa vähäiseksi ja se johtui kattoikkunasta. Toisen asunnon vesivuotoa selvittämään mennyttä yrittäjää ei päästetty asuntoon. Vuotoa päästiin tutkimaan vasta, kun yhtiö antoi osakkaalle varoituksen ja uhkasi poliisilla. Rakenteet olivat kuitenkin jo kuivuneet.

Puheenjohtajan ei tarvitse olla rakennusammattilainen

Ullakon perusteellisen remontin käynnistyessä selvisi, että ullakkohuoneistot olivat melkoisia harakanpesiä: lämpöeristeissä oli säästetty, vesijohtoputkia ei ollut eristetty ja tuulensuojalevyt olivat pienistä palasista. Katon rakenteet eivät olleet hyvän rakennustavan mukaisia.

Todistajana kuullun rakennusinsinöörin mukaan ullakkohuoneistot oli rakennettu ilman asianmukaisia suunnitelmia.

Oikeus totesikin, että 1990 tehdyistä rakennusvirheistä ei voida laittaa vastuuseen hallituksen jäsentä, joka parikymmentä vuotta myöhemmin oli valittu tehtävään.

Käräjäoikeus muistuttaa ratkaisussaan, että vastaaja ei ole rakentamisen ammattilainen eikä hän ole vastuussa asiantuntijan tekemistä rakennusvirheistä.

Hallituksen jäsen ei ollut oikeuden mielestä toiminut huolimattomasti ja hän kävi tarvittaviin korjaushankkeisiin riittävällä ripeydellä. Oikeus hylkäsi häntä vastaan nostetun kanteen.

Koska taloyhtiö hävisi jutun, se joutuu maksamaan omat ja vastapuolen oikeuskulut, jotka ovat noin 110 000 euroa.

Taloyhtiö jatkoi riitaa ja haki muutosta tuomioon Turun hovioikeudesta.

Hovioikeus ei löytänyt käräjäoikeuden ratkaisusta moitittavaa, mutta taloyhtiö sai vielä muutama tuhat euroa lisää oikeudenkäyntikuluja maksettavaksi.

Hovioikeus antoi ratkaisunsa tiistaina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?