Juhlarahan teloituskuva oli hyväksytty yksimielisesti – ”Kukaan ei missään vaiheessa sanonut, ettei kuva käy”

Valtiovarainministeriö perui oman juhlaraha-asetuksensa muutaman tunnin kohun jälkeen.

25.4.2017 21:18

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi suunnitellusta juhlarahasarjasta syntyi tiistaina kohu, ja valtiovarainministeriö päätti laittaa juhlarahat hyllylle. Asiasta tekee erikoisen se, että ministeriö oli valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla aiemmin hyväksynyt asetuksella rahat ja niissä olevat kuvat.

Sarjan ensimmäisessä kolikossa toinen puoli kuvasi kansalaissodan aikaista teloitusta. Kolikon toisella puolella on vuonna 1938 valmistuneen Olympiastadionin torni. Myös muut sarjan kolikot pantiin hyllylle.

Juhlarahalautakunnan puheenjohtaja, emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari kertoi, että Orpolle esitettiin tarkat kuvat juhlarahan molemmista puolista. Yli-Viikarin mukaan missään vaiheessa kukaan lautakunnassa tai ministeriössä ei ole sanonut, että tämä nimenomainen kuva ei käy.

Yli-Viikari sanoo, että kuva on taiteilijan valitsema ja se hyväksyttiin yksimielisesti.

Alun perin Suomen Rahapajan tarkoituksena oli lyödä satavuotiaan Suomen kunniaksi viiden juhlarahan sarja. Juhlarahasarjan ideana oli kertoa itsenäisyyden ensimmäisestä sadasta vuodesta ”saavutusten ja voitettujen vaikeuksien kautta”.

”Kokonaisuus harkitaan uudelleen”

Tiistaina Orpo kuitenkin kuvaili pitävänsä täysin mauttomana Rahapajan lyömän juhlarahan kuvaa kansalaissodan teloituksista.

Orpon mielestä kuva ei sovi Suomi 100 -juhlavuoden henkeen mitenkään.

– En ymmärrä, miten se (kuva) sopii Suomi 100 -juhlavuoden henkeen, ei siis mitenkään. Ja itse asiassa toivon, että tämä raha vedetään pois, Orpo sanoi eduskunnan täysistunnon alkaessa ennen juhlarahoja koskevan asetuksen kumoamista.

– Suomi 100 vuotta, me olemme yhdessä ja olemme yhtä kansaa, ja en kerta kaikkiaan voi tätä ymmärtää, hän sanoi tuolloin.

Myöhemmin Orpo kertoi valtiovarainministeriön verkkosivujen välityksellä, että hän ei kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan, vaan luotti juhlarahalautakunnan esitykseen.

– Pahoittelen tapahtunutta. Tämä asetus kumotaan ja kokonaisuus harkitaan uudelleen, hän sanoi.

”Olisin luullut, että aiheesta osattaisiin keskustella”

Lautakunta valitsi rahasarjan suunnittelijaksi tietoisesti taiteilijan, jolla on eettisiä näkemyksiä. Yli-Viikarin mukaan kolikossa ei ollut tarkoitus ottaa kantaa punaisiin tai valkoisiin tai kansalaissotaan, vaan tuoda esille yksi vaihe Suomen itsenäisyydessä. Yli-Viikari ihmettelee asian nostattamaa kohua.

– Asiat on käsitelty historian oppikirjoissa, eikä niiden pitäisi olla kenellekään uusia. Olisin luullut, että aiheesta osattaisiin keskustella ja käsitellä sitä rauhallisesti ja arvokkaasti.

Yli-Viikarin mukaan lopputulokseen päädyttiin pitkän prosessin jälkeen. Aiheita käytiin läpi historian ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden kanssa, hän lisää.

Myös kolikon suunnittelija Ilkka Suppanen yllättyi kohusta. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo ymmärtävänsä kohua, sillä se sai alkunsa väärinymmärryksestä.

– Juhlaraha ei juhlista kansalaissotaa vaan tuo esiin sen, että Suomi selvisi tästä vaikeasta ajasta, hän sanoo.

Muutoinkin koko sarjan ideana oli kuvata kolikon kahta puolta – aikakauden haastetta ja saavutusta. Hän kertoo saaneensa kolikoiden ideointiin lähes vapaat kädet. Konsepti kolikon kahdesta puolesta oli täysin hänen ideoimansa. Hän on valinnut myös kuvat niihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?