185 amistutkintoa jäämässä unholaan – mukana hitsaaja, valokuvaaja ja maalari - Kotimaa - Ilta-Sanomat

185 amistutkintoa jäämässä unholaan – mukana hitsaaja, valokuvaaja ja maalari

Uudistuksen tarkoituksena on taata laaja osaaminen työpaikoilla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tiedotti ammatillisen koulutuksen uudistamisesta maanantaina.­

25.4.2017 9:35

Hallitus puski yllättäen ammatillista koulutusta koskevan laajan uudistuksen eteenpäin puoliväliriihen ensimmäisenä päivänä maanantaina. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, ammatillinen koulutus uudistuu täysin ja tutkintojen määrä vähenee nykyisestä 351:sta 166:een.

Muutosehdotusten tarkoituksena on, että ammattikoulusta ei enää valmistuttaisi yhtä vahvasti vain tiettyyn ammattiin. Koulutuksista on kyetty luomaan laajempia kokonaisuuksia, jotka palvelisivat työelämän muutoksia mahdollisimman hyvin.

Vanhat tutkintonimikkeet ajan tasalle

Muutokset pureutuvat etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteisiin, mutta myös ammatillista peruskoulutusta uudistetaan.

Ehdotuksen mukaan eniten tutkintonimikkeitä katoaisi tekniikan ja liikenteen alalta. Katoaviin nimikkeisiin kuuluu muun muassa lennonjohdon ja painoviestinnän perustutkinnot sekä maalarin, hitsaajan ja kondiittorin ammattitutkinnot.

Kulttuurialalla ei enää suoritettaisi audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa tai valokuvaajan ammattitutkintoa. Luonnonvara- ja ympäristöalalta karsittaisiin muun muassa floristin sekä kalastusoppaan ammattitutkinnot.

Ainoastaan luonnontieteiden alan koulutus pysyisi ennallaan.

Opetus tapahtuisi työpaikoilla

Ehdotuksen mukaan ammatillinen koulutus tapahtuisi entistä enemmän työpaikoilla, joissa opiskelijoita ohjaisivat sekä opettajat että työpaikkaohjaajat.

– Reformin tavoite on vastata nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja turvata yrityksille ja työelämälle osaavien työntekijöiden saatavuus, luonnehti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen­

Opiskelija voisi hankkia osaamista itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opinnoissa keskityttäisiin puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

Lakiehdotuksen mukaan ammattitaito osoitettaisiin kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa näyttämällä se työelämässä käytännön työtehtävissä.

Koulutukseen olisi jatkuva haku ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville.

– Ennen meillä on ollut nuorten ja aikuisten koulutus erikseen, nyt meillä on yksi ja yhtenäinen ammatillinen koulutus.

Opettaja tärkein jatkossakin

Uudistuksen sisällöstä on käyty kovaa vääntöä työantajien, koulutuksen järjestäjien, OAJ:n ja opiskelijajärjestöjen välillä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ sai läpi vaatimuksensa, että opiskelijaa arvioi jatkossakin ensisijaisesti opettaja.

OAJ on myös vaatinut perusrahoituksen osuudeksi vähintään 60:tä prosenttia, mutta hallitus kaavailee, että rahoituksesta 50 prosenttia olisi opiskelijamäärän mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa rahoitusta.

Lisäksi 15 prosenttia maksettaisiin opiskelijoiden työllistymisen, jatko-opintoihin siirtymisen ja palautteen perusteella.

Samalla sovittiin kielikokeilusta

Hallitus sopi myös ruotsin kielen valinnaisuutta koskevasta kokeilusta, jonka puolesta etenkin perussuomalaiset ovat rummuttaneet.

Elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtuun kokeiluun osallistuisi enintään 2 200 oppilasta, jotka saavat itse valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan se on arvioitu sopivaksi määräksi, että kokeilun tuloksilla on jotain relevanssia.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun ja että se olisi hiertänyt hallituspuolueiden välejä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) ei vahvistanut STT:lle, että perussuomalaisilla olisi ollut ehtoja.

– En kommentoi hallituksen sisäisiä keskusteluja. Olemme hyvin tyytyväisiä, että kielikokeilu etenee ja järkevässä mittakaavassa, Terho viestitti.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja Sipilä sanoivat kuin yhdestä suusta, että kokeilusta on sovittu hallitusohjelmassa ja siitä pidetään kiinni.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?